torstai 10. syyskuuta 2009

Työkyvytön työhaluinen haikailee

Eilen osui näkökenttään tämmöinen uutinen. Siinä kerrotaan, että ensi vuoden alusta alkaa kolmen vuoden kokeilu, jonka tarkoituksena on saatella työkyvyttömiä ja muita eläkeläisiä takaisin työelämään - edes osa-aikaisiksi.

Jutussa kerrotaan, että :

Muutos antaa sekä kansaneläke- että työeläkelakien perusteella työkyvyttömyyseläkeläiselle mahdollisuuden ansaita 600 euroa kuussa ilman, että eläkkeeseen puututaan. Eläkkeen voi myös jättää lepäämään enintään kahdeksi vuodeksi työssäkäynnin ajaksi.

Krätyakan mielestä idea on sinänsä aivan loistava ja tilaisuuden tullen aion itsekin tähän mahdollisuuteen tarttua. Ongelma onkin nyt taas sangen käytännöllinen: mistä löytää tällaisen laskusuhdanteen aikana työnantajia, jotka ylipäätään palkkaavat uutta väkeä edes osa-aikaisiksi. Jos tarjolla on yllin kyllin terveempää ja nopsajalkaisempaakin työvoimaa, tuskin kukaan parempinakaan aikoina meitä puolikuntoisia, arvaamattomasti sairaslomailevia, ihmisiä vaivoikseen ottaa.

Opetusalalla tosin on edes jonkinlaiset mahdollisuudet löytää tuntitöitä, joissa huonommillakin pattereilla on mahdollisuus jaksaa (kun ei tarvitse pysyä jaloillaan kuin pari tuntia kerrallaan)ja eläke tasapainottaa muutoin sangen pieneksi jäävää toimeentuloa.

Sellainen kysymys kuitenkin tästä herää - erityisesti oman alani töitä ajatellen, että mitenkäs nyt käy nuorten ja kokemattomien työnhakijoiden, jos työkokemusta on tämän uudistuksen myötä epäpätevänä tai heti valmistumisen jälkeen entistäkin vaikeampi saada? Jos kokeneemmat konkarit eläkkeeltä tulevat mieluusti tuuraamaan aina tarvittaessa ja saavat mahdollisesti nopeastikin järjestettyä itsensä työpaikalle siinä missä nuoremmilla voi olla lastenhoito-ongelmia ynnä muuta.

Työttömyyskorvauksilla ja pätkätöillä elävällehän korvausten ja pienten palkkojen odottelu voi olla välillä aikamoista tasapainottelua ja luovimista. Uudistuksista huolimatta tilanne on monen kohdalla se, että ennemmin kannattaa jättää työ vastaanottamatta kuin pähkäillä työmatkaongelmia (kenellä pitkäaikaistyöttömällä yksinhuoltajalla on esimerkiksi varaa ylläpitää autoa?), järjestää lastenhoito ja matkustaa ehkä kalliisti kauaskin pariksi viikoksi töihin, jotta saa sitten taas odotella soviteltua päivärahaa ties kuinka kauan. Eläkeläinen voi sentään toistaiseksi luottaa siihen, että "tili" tulee säännöllisesti joka kuukausi.

Ongelmallista tai ei, nin Krätyakka on sillä tavalla vähän vinksahtanut, että tykkäisi edelleen ihan tavattomasti käydä oman alansa töissä. Kotityöt ei ole ollenkaan sama juttu. Niitä olen aina inhonnut, mutta jospa vielä joskus pääsisi, jaksaisi ja pystyisi, niin voi miten ratkiriemukasta olisikaan päästä kouluuuuuuun (sinne luokan etuosaan, ei pulpettiin ;.)

8 kommenttia:

Ofelia kirjoitti...

Onko tuossa kyse oikeasti "mahdollisuuden antamisesta" vai onko tuohon piilotettu viesti PAKOSTA? Aiotaanko nyt ajaa työkyvyttömiä sinne töihin vai saisivatko ihmiset oikeasti päättää omasta elämästään? Vaikea uskoa jälkimmäiseen. Minä teen itsemurhan jos minut pakotetaan töihin tai edes työkokeiluun. Ja juurihan olen lukenut ja kuullut radiostakin, että vajaakuntoisia ei tahdo kukaan palkata! Mielenkiintoinen yhdistelmä: huonokuntoiset ihmiset hakevat väkisin töitä joihin eivät halua ja kohtaavat työnantajat jotka eivät heitä halua. =D

Mutta jos joku eläkeläinen haluaa töihin, niin ok.

Millan kirjoitti...

Mahdollisuushan se on meille, jotka sitä kaipaamme. Pakottaminen on kuitenkin aina huono ratkaisu. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, Ofelia.

Jollakin ihmisen täytyy elää ja mieluummin minä ainakin itse itseni työllä elättäisin kuin loisin tällä pienellä eläkkeellä ja puolison tuloilla, Ofelia. Ankea totuus monen kohdalla on kuitenkin se, että vaikka tahtoakin riittäisi, työkyky ei enää täytä nykypäivän vaatimuksia - puhumattakaan siitä, jos ei ole edes niitä työhaluja..

Ofelia kirjoitti...

Olen silti epäileväinen, ovatko päättäjät koskaan niin ihmisen puolella, että tarjoavat vain "mahdollisuuksia" ja haluavat poistaa tukiloukkuja.... Olen taipuvainen uskomaan salaliittoteorioihin! =D

Ja minusta eläkkeellä oleminen ei ole "loisimista". Jos luvan kanssa olet sen eläkkeen saanut, miten niin olisit "loinen"?! Kamalan negatiivinen sana...

Millan kirjoitti...

Heh, minä täällä hihittelen, kun kuvittelen virkavaltaa raahaamassa purevaa ja potkivaa Ofeliaa väkisin töihin. Taitaisivat sinitakit jäädä toiseksi :D

Inkivääri kirjoitti...

Minustakin pitäisi enemmänkin puhua sen työuran pidentämisestä sieltä alkupäästä kuin loppupäästä...

liskonainen kirjoitti...

tjaah,
minä suhtaudun tuohon mahdollisuuteen positiivisesti ja tyytyväisenä. muistutan että en itse hakenut työkyvyttömyyseläkettä vaan minut määrättiin. teki se aivohalvaus sen verran pahaa sotkua.

tuo kuuden sadan espenin tienestiraja sopii minulle. onnekseni voin sitä tienata kotonani netin avulla. vaikka verotus on pienituloisilla ja eläkeläisillä ihan läpyskästä, jää kuukausittaisesta kirjoittamisesta ihan mukavasti suolarahaa ja mieli virkistyy kun voi tehdä jotain hyödyllistä ja jotain jolla voi kohentaa talouttaan.

enkä koe vieväni keneltäkään terveeltä työttömältä leipää suusta. muutenkin on jatkuva pula huonosti palkatun työn tekijöistä. pääsenpä ainakin käyttämään ammattitaitoani.

enemmän minua sieppaa viranomaisten nöyryyttävä kyykytys jota vajaakuntoiset joutuvat kokemaan. niin kuin ofeliakin sanoi, on järkyttävää miten silmin nähden työkyvytön ihminen pakotetaan työnhakuun eikä tarjota sairaudenmukaista hoito- tai kuntoutusmahdollisuutta.
ei kukaan työllistä mieluusti rajansa raahaavaa tai vieraiden tilanteiden edessä panikoivaa työnhakijaa, josta selvästi näkee että kyseinen polo on aivan väärässä paikassa vastoin kykyään ja tahtoaan.

Niina kirjoitti...

600€:lla ei tehdä montaa päivää opettajan sijaisuuksia. Laskinpa vaan kun keväällä taloustilanne pakotti miettimään työntekoa. Tosin mun tienestirajani on suurempi. Eikä mulla ole mitään työhaluja, eikä työkykyäkään tällä hetkellä. Se on harmi, sillä taloudellinen tilanne on kroonisesti heikko.

Mut on laitettu eläkkeelle ja syystä. En pystyisi olemaan töissä edes puolipäiväisesti, vaikka niin välillä haluaisinkin. Liskonaisen mahdollisuus tehdä sopivasti töitä kotona tuntuu mielekkäältä.

Johanna kirjoitti...

Ofelia: Mutta eikö kannata taas ajatella positiivisesti, ja ottaa tämä mahdollisuutena? Kaikkihan haluavat tehdä työtä, jos jaksavat ja pystyvät, eikö niin? Kukaan ei varmasti voi pakottaa mielenterveys- tai muuta kuntoutujaa töihin. Opetusalalla voisin ajatella tällaiselle henkilölle jotain sivutoimisen tuntiopettajan työtä, muutama tynti viikossa, tai kansalaisopistossa yhtä tai kahta ryhmää. Tällaiset työthän eivät sitäpaitsi kiinnosta nuoria vastavalmistuneita, he hakevat kokopäivätöitä.

Niina: open töitä tekee kuudella sadalla kokopäiväisesti 5-6 päivää, mutta osapäivätyötä esim 5 h viikossa vaikka jatkuvasti.

t Johanna