sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Harvinainen mielenhäiriö

Kaikenlaisia pyörähdyksiähän näiden korvien välissä tapahtuu, mutta nyt on menossa harvinainen mielenhäiriö: olen melkein onnellinen (ihan 100 prosenttiseen kokemukseen en toki yllä, kun onnellisuuteen tarvittavat neuronit ovat tainneet surkastua ja näkymättömät näädänpenteleet repivät taas palasia kropastani).

Eilen vietettiin meidän perheessä kahdet synttärit ja vanhempieni hääpäivää. Ensin ruokailtiin ja kakuteltiin vanhempien kotona. Sitten siirryttiin jatkamaan pippaloita vähän eri joukolla tänne meille. Hetken tunsin olevani melkein normaali ihminen, jolla on ihan oikea sosiaalinen elämä. Se oli vaihteeksi hyvä tunne.

Maailman parhaiden naapureiden kanssa iltaa istuessa mieleen yritti hiipiä haikeus, koska nämä olivat nyt mitä ilmeisimmin viimeiset synttärit, joita tällä joukolla yhdessä juhlitaan, mutta sitäkin arvokkaammilta tuntuvat yhdessä koetut hetket.

Tiskikone on siunattu keksintö. Sillä aikaa, kun se nyt tuolla korjailee juhlinnan jälkiä, Krätyakka lähtee pavunistutukseen, ennenkuin lämpömittarin lukemat kohoavat sydänvaivaisen kannalta vaarallisiin lukemiin. Tänä vuonna aion kokeilla myös vahapavun kasvatusta. Viime vuonna pensaspavut onnistuivat hyvin, kunnes loppukesän sateet homehduttivat liian tiheän kasvuston.

Kirja-arvontaan ehtii vielä osallistua huomisaamuun saakka. Viimeistään puolilta päivin nappaan kuitenkin nimet edellisen postauksen kommenttilootasta lappuihin ja pistän Onnettaren töihin. Helliköön helle kaikkia siitä nauttivia!



1 kommentti:

Celia kirjoitti...

Onneksi olkoon! :)

Jatkukoon hyvä mieli vielä pitkään juhlien jälkeenkin.