perjantai 24. heinäkuuta 2009

Oraakkeli teekupissa

Tykkään juoda vanhempieni luona teetä, koska heillä käytetään niitä teepusseja, joiden pidikelappusessa on aforismi. Suhtaudun rituaaliin aina suurella antaumuksella. En kurki etukäteen, vaan poimin sen teepussin, joka sattuu olemaan lähimpänä itseäni.

En minä tietenkään niiden pussien salattuihin voimiin vakavissani usko. Siitä ei ole kysymys, mutta uskon siihen, että ihmisen on hyvä aina tilaisuuden tullen mietiskellä vastaan osuvia viisauksia - varsinkin, jos ne tuntuvat ajankohtaisilta ja henkilökohtaisesti merkityksellisiltä. Ei siinä tarvitse olla mitään magiaa, että löytää viisautta, kauneutta tai puhuttelevuutta melkein kaikesta, mitä sillä silmällä katsoo. Siitä todennäköisesti johtuu, että useimmiten saan siellä käteeni lappusen, josta irtoaa iloa tai ajateltavaa pitemmäksikin kuin yhden teekupposen ajaksi.

Viime visiitillä kiukuttelin juuri siinä pöydän äärellä äidille kuin pahainen kakara. Potutti niin vietävästi tämä talokaupan viivästyminen sivujuonteineen. Vastentahtoinen tirskahdus pääsi ilmoille, kun kurkkasin teelappuseeni. Siinä luki: "Kiirettä vaatii vain kirppujen jahtaaminen - vanha venäläinen sananlasku". Joopa joo...

6 kommenttia:

Niina kirjoitti...

Aikas ihana vanha talo teillä kiikarissa.

Millan kirjoitti...

Kiva, että se onm jonkun muunkin mielestä mukavan näköinen. Kiikarilla melkein vaan joudumme toistaiseksi sitä katselemaan, koska kaupanteko venyy ja hidastelee. Vielä pitää kauppa-aie hyväksyttää kolmessa eri paikassa, vaikka kaksi hallintoporrasta on sen jo hyväksynyt.
Meinaa mennä hermot ;-)

Niina kirjoitti...

Keltä te sen oikein ostatte, kun on noin vaikeaa?

Millan kirjoitti...

Se on seurakunnan vanha kanttorila, eli siis kirkollisveroilla hankittu, joten byrokratiaa piisaa..

Ofelia kirjoitti...

Loistava otsikko!! =D Tuli mieleen hörhömessuilla se ulkomaalanen mies joka ennustaa kahvinporoista... Huhheijaa, ja sillä ON asiakkaita! =O

Minä keräsin pienenä Princess-teen aforismeja, en tiiä onko vihko enää tallella. Siskon kanssa niitä aina välillä heitettiin toisillemme joissain tilanteissa. Pikkuvanhat mukulat?! =D Mutta sit ne aforismit oli jo kaikki nähty... Jos kyseessä on sama teeplaatu niin ne ovat varmaan uusineet juttujaan?

Millan kirjoitti...

Mukava tarina, Ofelia. Mahtoi olla kivaa, kun oli sisko, jonka kanssa saattoi tehdä kaikenlaista. Mullakin oli, mutta pienenä me vaan tapeltiin. Onneks ei enää :-)