perjantai 17. heinäkuuta 2009

Hyttysten herkku

Nyt hävettää, kun luin tämmöisen. Krätyakka on nimittäin juuri semmoinen herkku, jonka kimppuun kaikki verenimijät joukolla singahtavat, vaikka tarjolla olisi muutakin ihmislihaa. Enää moista ei kehtaa kovin äänekkäästi valitella - varsinkaan jos tuo uutinen saa lisää vahvistusta ja tulee yleisemmin tietoon. En minä nyt kuitenkaan itseäni erityisen seksinhimoisena pidä, enkä kovin usein ole huppelissakaan. Olen yrittänyt vaan ajatella, että taidan olla erityisen mehevä ja hyvän makuinen.

5 kommenttia:

Ofelia kirjoitti...

No nyt selvis miksi minä aina peityn ulkona inisevään harmaaseen pilveen! =D

Millan kirjoitti...

Hehee, Ofelia. Huppeli vai seksinhinku? ;-)

Ofelia kirjoitti...

Kyä se on se jäläkimmääne... =D

liskonainen kirjoitti...

tämä selittikin sitten kaiken!
minua eivät hyttyset maista. hädintuskin haistavat.
voihan nenä.

tämä pitää ehdottomasti kertoa kateellisille vastustajilleni (niitä on tässä pitäjässä paljon!), jota taivaan totena kertovat yleisesti minun olevan yhteiskunnan varoilla elosteleva tunnoton juoppo.

Millan kirjoitti...

Jep, jep, liskonainen. Tutkimuksiin kannattaa vedota aina silloin kun ne sopivat omiin tarkoituksiin ;-)

Kateus ja pahansuopuus on kyllä muuten yks viheliäinen syöpä...