Tenavana tärkeintä Vapussa oli vappupallo, torilla krääsänmyyjien seassa tungeksiminen (tuhansien muiden kaupunkilaisten keralla), serpentiinit, jäätelö, hattara ja ne pakolliset polvisukat, jotka piti saada jalkaan, vaikka taivaalta olisi tullut nyrkinkokoisia rakeita.
Nuorena oli Vappu Krätyakalta pitkään hukassa. Ensimmäisenä yhteisenä keväänä miehen kanssa tuli sentään käytyä Linnanmäellä. Silloin muistan myös pitäneeni päässäni elämäni ainoan kerran ylioppilasjuhlien jälkeen sitä valkoista lakkia (joka sopi minulle aivan yhtä huonosti kuin valkoinen hääpuku, josta myös aikoinaan kieltäydyin). Mulloin oli aina huhtikuun viimeisenä vähän vaivautunut olo, ellen sitten sattunut olemaan töissä. Nuoristyössähän töitä tehdään eniten aina silloin, kun muut viettävät vapaitaan.
Kolmikymppisenä Krätyakalle viimein valkeni Vapun syvin olemus: sehän on TYÖN juhla ja siitä lähtien sitä on sellaisena vietetty, satoi tai paistoi. Akan juhlanviettotavassa taitavat yhdistyä myös monet alkukantaisemmat pakanalliset perinteet, sillä meillä on viimeiset 15 vuotta juhlittu Vappua puutarhassa.
Parhaimmillan bileet ovat olleet, kun säät ovat sallineet jonkinasteisen mullassa möyrimisen, mutta pelkkä kapsehtiminen (suom. huom. se tarkoittaa pohojanmaan murteella kuljeksimista) krookusten pällistely ja haravalla rapsuttelukin riittää. Illalla voi sitten napata kipollisen kuohuvaa ja keskittyä odottelemaan innokkaasti alkavaa kesää.
Tänä vuonna meillä näillä näkymin toteutuu yhtä lukuunottamatta kaikki tämän huushollin vappuperinteet: mies lähtee 40 nuoren kanssa leirille. Akka on etsinyt valmiiksi kuokan ja palsternakan siemenet (ne eivät lainkaan pahastu aikaisesta kylvöstä). Viini tosin on päässyt loppumaan, mutta eiköhän kaapin perältä otuksille ja emännälle illaksi jotain nautiskeltavaa löydy.
Iloista ja omanmoista työn juhlaa myös kaikille muille!
Nuorena oli Vappu Krätyakalta pitkään hukassa. Ensimmäisenä yhteisenä keväänä miehen kanssa tuli sentään käytyä Linnanmäellä. Silloin muistan myös pitäneeni päässäni elämäni ainoan kerran ylioppilasjuhlien jälkeen sitä valkoista lakkia (joka sopi minulle aivan yhtä huonosti kuin valkoinen hääpuku, josta myös aikoinaan kieltäydyin). Mulloin oli aina huhtikuun viimeisenä vähän vaivautunut olo, ellen sitten sattunut olemaan töissä. Nuoristyössähän töitä tehdään eniten aina silloin, kun muut viettävät vapaitaan.
Kolmikymppisenä Krätyakalle viimein valkeni Vapun syvin olemus: sehän on TYÖN juhla ja siitä lähtien sitä on sellaisena vietetty, satoi tai paistoi. Akan juhlanviettotavassa taitavat yhdistyä myös monet alkukantaisemmat pakanalliset perinteet, sillä meillä on viimeiset 15 vuotta juhlittu Vappua puutarhassa.
Parhaimmillan bileet ovat olleet, kun säät ovat sallineet jonkinasteisen mullassa möyrimisen, mutta pelkkä kapsehtiminen (suom. huom. se tarkoittaa pohojanmaan murteella kuljeksimista) krookusten pällistely ja haravalla rapsuttelukin riittää. Illalla voi sitten napata kipollisen kuohuvaa ja keskittyä odottelemaan innokkaasti alkavaa kesää.
Tänä vuonna meillä näillä näkymin toteutuu yhtä lukuunottamatta kaikki tämän huushollin vappuperinteet: mies lähtee 40 nuoren kanssa leirille. Akka on etsinyt valmiiksi kuokan ja palsternakan siemenet (ne eivät lainkaan pahastu aikaisesta kylvöstä). Viini tosin on päässyt loppumaan, mutta eiköhän kaapin perältä otuksille ja emännälle illaksi jotain nautiskeltavaa löydy.
Iloista ja omanmoista työn juhlaa myös kaikille muille!
5 kommenttia:
Meillä ei kotona sen ihmeemmin vietetty vappua, yhden ilmapallon sain ja vappuviuhkan. Ylioppilaana pyöritin valkolakkia hieman maassa, että sillä saattoi mennä vappua juhlimaan.
Nyt aion juhlia vappua vähän samalla tavalla kuin sinä, kapsehtimalla pihalla, haravoiden vähän sieltä ja tuolta.
Kuin myös Sinulle ja otuksille. Lämmitellään tilkalla hehkuvaa viiniä ja keväistä valoa.
Iisi
Hauskaa Työn juhlaa! Minulla ei ole omaa maata, missä kapsehtia. Ostin pussillisen mustaa multaa ja laitan parvekkeelle kukkia kasvamaan. Siinäpä hommaa huomiseksi. Eipä sitä enempää työtä vappuna... Nautitaan kuohujuomasta ja auringosta!
Mukavaa työn juhlaa.
Itse en vietä mitenkään erikoisesti tätä aattoa. Huomenna on sitten vuorossa piknik. Ehkä kirjoitankin siitä sitten huomenna.
Minä juuri omassa lokissani hohhailin hiukan samaa.
Me ei tosin työskennellä, sillä raadettiin lomaviikkomme alku siihen malliin, että nyt täytyy levätä.
Lepoon eivät kuulu yo-lakit, piknikit taikka kulkuehommat. Kulkekoot ken haluaa
Lähetä kommentti