Vielä 15 vuotta sitten meillä oli miehen kanssa hassu unelma mahdollisimman yksinkertaisesta ja luonnonmukaisesta elämäntavasta. Halusimme mahdollisimman pitkälti kasvattaa itse ruokamme, kuluttaa mahdollisimman vähän ja käydä palkkatöissä vain sen verran, mikä sellaisen elämäntyylin ylläpitämiseksi on aivan välttämätöntä. Voi pyhä idealismi ja yksinkertaisuus!
Haaveet kaatuivat lopulta rehellisesti sanottuna omaan ahneuteemme ja laiskuuteemme. Vähitellen alkoivat myös fyysiset seikat rajoittaa jaksamista. Sen jälkeen, kun minä aloin tarvita kalliita lääkkeitä ja otimme huolehdittavaksemme kaikki nämä eläimet, sitoumuksia on ollut niin paljon, ettei rahattomana eläminen tulisi enää kuuloonkaan.
Tämä kaikki tuli mieleen, kun eilen kuulin, että nyt on valtiovalta keksinyt lätkäistä kansalaisille jälleen yhden yleisen, kaikille automaattisesti lankeavan veron, eli mediamaksun. Yhä enemmän tuntuu ilmaantuvan sellaisia pakollisia maksuja, jotka eivät ole suorassa suhteessa yksilön kuluttamien palvelujen määrään (esim. autovero on maksettava ajetuista kilometreistä riippumatta. Työnhakijan työssäkäyntialue on määritelty niin suureksi, että ainakaan täällä maalla, missä julkista liikennettä ei juuri ole, auto on oltava, mikäli aikoo kelvata työnhakijaksi -vain yhden esimerkin mainitakseni).
Henkilökohtaisesti minulla ei ole nyt juuri mitään hätää. Pieni eläke ja puolison palkkatulot kattavat kyllä meidän menomme. Sääliksi käy niitä, joilla ei ole mitään pelivaraa, kun ulosmittaukseen kelpaavia maksuja mätkähtelee vastaansanomattomasti suunnasta ja toisesta. Hieman kohtuuttomalta tuntuu esimerkiksi sellainen, että terveyskeskus- ja sairaalamaksut menevät täällä hyvin nopeasti ulosottoon. Tiedän henkisiltä kyvyiltään rajoittuneita potilaita, joille on ehtinyt kertyä tuhansien eurojen edestä maksettavaa ennenkuin ulkopuolinen taho on puuttunut asiaan ja ryhtynyt purkamaan sumaa.
Rahatta ei nyky-yhteiskunnassa enää pärjää. Vielä ikävämpää on se, että tietystä kulutustasosta on julkisessa puheessa tulossa normi, josta poikkeaminen on synti ja häpeä. Eilisiä uutisia katsoessa tuli itselleni ainakin selkeä vaikutelma, että sähköisen median seuraaminen kuuluu kunnon kansalaisen tunnusmerkkeihin. Kuluttamisesta kieltäytymiseen tällä saralla ei anneta enää edes mahdollisuutta.
Toki kannatan lämpimästi julkisten palvelujen yhteistä rahoittamista. Ymmärrän myös sen, että vapaamatkustajia on liikaa, jotta rahoituspohja olisi riittävä. Sitä en vaan periaatteena ymmärrä, ettei ihmisille anneta edes teoriassa vaihtoehtoa olla katsomatta kotonaan televisiota, käyttämättä nettiä ja kuuntelematta radiota.
Eikö tähän nyt muuta ratkaisua keksitty? Tämähän lähentelee jo diktatuuria ja aivopesua.
Haaveet kaatuivat lopulta rehellisesti sanottuna omaan ahneuteemme ja laiskuuteemme. Vähitellen alkoivat myös fyysiset seikat rajoittaa jaksamista. Sen jälkeen, kun minä aloin tarvita kalliita lääkkeitä ja otimme huolehdittavaksemme kaikki nämä eläimet, sitoumuksia on ollut niin paljon, ettei rahattomana eläminen tulisi enää kuuloonkaan.
Tämä kaikki tuli mieleen, kun eilen kuulin, että nyt on valtiovalta keksinyt lätkäistä kansalaisille jälleen yhden yleisen, kaikille automaattisesti lankeavan veron, eli mediamaksun. Yhä enemmän tuntuu ilmaantuvan sellaisia pakollisia maksuja, jotka eivät ole suorassa suhteessa yksilön kuluttamien palvelujen määrään (esim. autovero on maksettava ajetuista kilometreistä riippumatta. Työnhakijan työssäkäyntialue on määritelty niin suureksi, että ainakaan täällä maalla, missä julkista liikennettä ei juuri ole, auto on oltava, mikäli aikoo kelvata työnhakijaksi -vain yhden esimerkin mainitakseni).
Henkilökohtaisesti minulla ei ole nyt juuri mitään hätää. Pieni eläke ja puolison palkkatulot kattavat kyllä meidän menomme. Sääliksi käy niitä, joilla ei ole mitään pelivaraa, kun ulosmittaukseen kelpaavia maksuja mätkähtelee vastaansanomattomasti suunnasta ja toisesta. Hieman kohtuuttomalta tuntuu esimerkiksi sellainen, että terveyskeskus- ja sairaalamaksut menevät täällä hyvin nopeasti ulosottoon. Tiedän henkisiltä kyvyiltään rajoittuneita potilaita, joille on ehtinyt kertyä tuhansien eurojen edestä maksettavaa ennenkuin ulkopuolinen taho on puuttunut asiaan ja ryhtynyt purkamaan sumaa.
Rahatta ei nyky-yhteiskunnassa enää pärjää. Vielä ikävämpää on se, että tietystä kulutustasosta on julkisessa puheessa tulossa normi, josta poikkeaminen on synti ja häpeä. Eilisiä uutisia katsoessa tuli itselleni ainakin selkeä vaikutelma, että sähköisen median seuraaminen kuuluu kunnon kansalaisen tunnusmerkkeihin. Kuluttamisesta kieltäytymiseen tällä saralla ei anneta enää edes mahdollisuutta.
Toki kannatan lämpimästi julkisten palvelujen yhteistä rahoittamista. Ymmärrän myös sen, että vapaamatkustajia on liikaa, jotta rahoituspohja olisi riittävä. Sitä en vaan periaatteena ymmärrä, ettei ihmisille anneta edes teoriassa vaihtoehtoa olla katsomatta kotonaan televisiota, käyttämättä nettiä ja kuuntelematta radiota.
Eikö tähän nyt muuta ratkaisua keksitty? Tämähän lähentelee jo diktatuuria ja aivopesua.
5 kommenttia:
Aika kalliksi tulevat minun TV-katseluminuuttini, senverran vähän sitä harrastan. Veroa tuo mediamaksu itseasiassa on. Kohta kun huomataan minkäverran tämmöinen mummo käytää nettiä, sen käyttämiseen pannaan minuuttimaksu.
Mediamaksu kohtelee lisäksi kansalaisia hyvin eriarvoisesti. Suurituloiselle maksu ei tunnu missään, köyhä joutuu sossun luukulle selviytyäkseen. Jos halutaan veroluontoinen maksu, miksi ei kerätä sitä reilusti veroina, jolloin progressio hoitaisi ainakin jonkinlaisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen, köyhät maksavat vähän, rikkaat enemmän.
Minen usko, notta tuasta meriaverosta tuloo yhtää mitää. Se kaatuu omahan maharottommutehensa niinku eläsiän korootusyrityski. Ilikan sivuulla kerätähän tästä asiasta kansalaasten miälipitehiä neliähän asti.
No, niinpä Famu ja Kirsti! Mutta eipä tunnu tämänhetkinen hallitus muutenkaan innostuvat proggressioista ja tasoittavasta uudelleenjaosta.
Toivottavasti tosiaan peruvat koko pölöhön aikeensa , Äijänkäppyrä.
Moro! Kuis mää en ol ennen tän eksyny?! Mahtava blogi! Leipäjono-blogista nyt tulin ja tykkään kun joku uskaltaa kunnolla krätistä ja sanoa vaikka että positiivinen ajattelu on perseestä. =) Se nimittäin ON. Ainakin masennusvaiheessa... Ja tää mediamaksu myös on syvältä. Mutta ei se sossuun meno auta, koska tv-lupakin pitää maksaa perusosasta, ei sossu niitä maksele... Eli tiukkaa tulee monelle tekemään! Ja entäs sitten kuurot, sokeat, kuurosokeat?
Lähetä kommentti