perjantai 6. maaliskuuta 2009

Kun sais ees uuden pään

Nonniiin. Eilen kämmäsin jotain tässä blogissa niitä meemilinkkejä söheltäessäni. Sen jälkeen postaukset eivät ole päivittyneet blogilistalle.

Huusholli on kuin hävityksen kauhistus, mutta en kertakaikkiaan jaksa tehdä sille mitään. Olen järkyttävän kipeä ja huonovointinen niistä uusista antibiooteista ja eilisestä reissaamisesta. Asuuhan tässä huushollissa tietenkin myös toinen aikuinen, mutta hän taitaa olla niin laitojaan myöten täynnä meikäläisen ikuista sairastamista, aikaansaamattomuutta ja marinaa, ettei viitsi olla enää edes empaattinen - saati sitten auttaa.

Päivällä unohdin henkireikäni: kuukausittaisen aikani terapeutille. Oli jo ilta, kun muistin sen ja harmitti niin, että melkein itketti.

Koiranpentukin on kipeä ja eläinlääkärikäynti maksoi paljon. Lopputulemana kaiken kukkuraksi pelkkä toteamus, että se on virustauti. Pitää vaan potea ja tulla sitten uudelleen, jos tilanne radikaalisti pahenee. Pieni, sairas pentuparka. Voisinpa edes ottaa sen vaivat itselleni. Eivät ne tätä oloa enää ratkaisevasti huonontaisi.

Kun sais edes uuden pään, jos ei muita osia olisikaan tarjolla. Vielä minä jotenkin nämä kivut kestän, mutta tämä perhanan pääkoppa, joka on täynnä silkkaa sontaa, eikä toimita virkaansa (ei edes muista mitään) joutaisi mennä.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

syliini ottaisin, jos täs olisit. et varmaan jaksa ulos yhtään? se voisi selvittää vähäsen pääkoppaa. varaat maanantaina heti uuden aijan ja sanot, notta haluat sen ensi tilassa. voi että ny, kun en löydä mitään lohduttavaa sanomista, eikä ne sanat oikeen autakaan, läsnä pitäisi olla. ota halaus.

Millan kirjoitti...

Kiitos Vilukissi. Ny meinaa muakin porajuttaa, vaikkei oo eres mutrunaamaasta pikkumiestä näytöllä.
Halaus niin lämmittää..

Crane kirjoitti...

On se paikallaan krätistä, kun on kipeenä!
Arvaa vaan, kuinka monasti toivon vaihtopäätä!

Anonyymi kirjoitti...

Kaksinkertaista taakkaa
ei jaksa helpolla kantaa.
Jos sen oman olemisensa
nipin-napin,

mutta kun 'se
koirakin! Eikä se osaa
edes sanoa mitää, katsoo
vaan niillä silmillään,
että ihmisen sydän särkyy!

Lämpöisiä ajatuksia täältä...

Arjaanneli kirjoitti...

Meinasin tarjota omaa päätäni, mutta sitten muistinkin, että eihän se käy. Siinä kun on vikaavikaa, etkä taida huonommasta välittää?
Pitäisköhän meidän päävikaisten järjestää vaikka joku risteily, nii voitais vertailla? Vertaisukea vinttipimeille?
Ähh, tarkoitus oli kyllä kannustaa virtuaalisella halauksella, vaikka en sinua tunnekkaan.
Mitä siivoukseen tulee : Parempi pöly nurkissa, kuin korvien välissä!
Koiruuden sairastuminen on ikävää:(
Lähetän sille siankorvan ajatuksissani.

Millan kirjoitti...

Kiitos kannustavista ajatuksista Herne ja Arjaanneli.

Vinttipimentoisten risteily kuulostaa kiehtovalta - varsinkin, kun todennäköisimmin me depistapaukset kökkisimme kukin omissa hyteissämme peitto tiukasti silmillä ;-)

Ai, niin ja Seitakoiru kiittää kauniisti telepaattisesta siankorvasta :-)