sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Huomiseen

Kävin äsken koiravanhuksen kanssa kävelyllä. Lenkiksi sitä vajaan kilometrin taaperrusta tuskin voi sanoa, mutta kuusitoistavuotiaalla koiramuorilla on jo malttia mukauttaa menohalunsa meikäläisen hitaaseen askellukseen. Aurinko paistoi.Maantie oli sula... ja sääriä kramppasi.

Huomenna on aika terveyskeskukseen kuulemaan koetuloksia ja suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä. Ei olisi huvittanut, eikä kannattanut, mutta jotenkin vaan äsken löysin itseni tietynlaisilta nettisivuilta varmistamasta omat epäilyni. Kaikki uusimmat oireeni viittaavat nimittäin pitkälle edenneeseen munuaisten vajaatoimintaan.

No, etukäteen huolehtiminen ei edistä mitään. Sen verran asioihin täytyy kuitenkin valmistautua, että osaan ilmaista tahtoni lääkärille. Terveyskeskuksessa minua vielä kuullaan ja voin itse vaikuttaa asioihin. Kokemuksesta tiedän, että puolitajuttomana ambulanssissa tai keskussairaalan osastolla se on sitten paljon vaikeampaa.

Päätä särkee kovasti, mutta tänään en ole vielä oksentanut. Ikkunalaudalla basilikantaimet ovat silti, kissojen kiinnostuksesta huolimatta, hengissä ja kevät tulee kohisten. Elämä jatkuu minulla tai ilman. En ajattele tänään sen pitemmälle. Kunhan nyt jotenkuten huomiseen.


3 kommenttia:

Arjaanneli kirjoitti...

En tiiä onko tästä lohtua vai ei, mutta uskaltaisin ajatella, että elämä jatkuu ihan sinun kera. Ajattelisin, että jos koetuloksissa olisi ollut jotain niin pahaa että hengenlähtö olis käsillä, olisivat ottaneet jo yhteyttä.
Odottaminen on kyllä kettumaisinta mitä olla saattaa ja siinä ehtii käydä kaikki vaihtoehdot läpi.
Uskallan nyt kuitenkin ehdottaa, että lukisit niitä diagnooseja vasta kun oot käyny sielä lääkärissä.Saatat säästyä monelta sydänalan muljahdukselta.
Eikö se tuntunut ihan mukavalta ja asiallisesta se lääkärisi?
Henkisiä peukaloita täältä Helsingin metelistä!

Anonyymi kirjoitti...

tee niinku "kauppalistaa", että muistat kysyä ja kertoa kaiken lekurille!!!

Peukkuja pidän!

Ansaattua klooriaa ja riploomia pukkaa mun plokilta! Piipahda hakemas!

Millan kirjoitti...

Näinhän se on, Arjaanneli :-)

Kiitoksia Vilukissi, sekä riploomikissistä että hyvästä neuvosta, joka mulla onkin ollu jo käytössä vuosikauret. Oon kans huomannu, että monet lääkärit lukoo paremmin ku kuunteloo ;-)