torstai 19. helmikuuta 2009

Kun asiat eivät johda mihinkään


Jotkut asiat eivät kertakaikkiaan johda mihinkään, kuten nyt nuo meidän rännit, jotka katkaistiin jouluaatonaattona, mutta, joita kukaan ei ole saanut aikaiseksi irrottaa ja kuljettaa naapuriin, missä niitä kuulemma tarvitaan. Jos yhteys on jostain syystä poikki, on turha odottaa toivottua lopputulosta.

Jotkut keskustelutkaan eivät johda mihinkään muuhun kuin korkeintaan korvien tukkimiseen puolin ja toisin, kun toisen sanoma ei miellytä. Silloin ei auta huuto eikä hiljainen puhe. On keksittävä toinen keino ja mietittävä mikä on todella tärkeätä.

Jotkin yhteydet saavatkin katketa. Niin akka on päätynyt elämän varrella ajattelemaan. Aina ei ihmissuhteita ole välttämätöntä viimeiseen saakka pyrkiä varjelemaan ja tekohengittämään, jos tuntuu, että lämpö ja kipinä suhteesta on kauan sitten sammunut.

Joskus suhteet ja pyrkimykset uhkaavat kuitenkin katketa silkkaan väärinymmärrykseen ja laiskuuteen. Ei viitsitä selvittää asioita. Ei välitetä nähdä vaivaa, jotta toinen voisi kokea olonsa turvalliseksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi. Hyvätkin suhteet ja hankkeet lopahtavat, ellei niitä aktiivisesti korjata silloin, kun siihen on tarvetta.

Vielä kun oppisi erottamaan, mikä on säilyttämisen arvoista ja ,mistä on aika jo päästää irti, sillä on asioita, joiden ei ole tarkoituskaan johtaa sen enempään. Toisinaan lyhyt, pieni kohtaaminen tai teko voi olla yhtä merkityksellinen kuin vuosien suhde tai projekti.


1 kommentti:

Äijä kirjoitti...

Tuo onkin mielenkiintoinen juttu, tuo suhteitten ylläpitäminen.
tähän ikään niitä on joutunut punnitsemaan perusteellisesti.
Ratkaisujakin on tullut tehtyä, oikeita ja vääriä.