tiistai 24. maaliskuuta 2009

Näkkärit murusina

Palaillessani iltapäivällä terveyskeskuksesta olin vielä ihmeesti voimissani ja elättelin aikomusta saada kirjoitettua pitkästä aikaa vähemmän itsekeskeinen postaus. Auton viereen jäiselle pihamaalle , pitkin tannerta, kauppaostosten sekaan levisivät myös jalot aikeeni, kun kaatuarojahdin autosta noustessani.

Korkokengät, huikea huimaus, raskaat kauppakassit ja liukas piha ovat melkoisen huono yhdistelmä. Autokin sattui oleman paksussa kurassa. Niin on nyt sitten myös uusi talvitakkini . Kynnet katkesivat (ne olivatkin nyt juuri tosi pitkät) ja näkkärit meni murusiksi.

Kaipa itse lankeemuksen olisi vielä kestänyt, mutta sitten sai arvokkuuskin kolauksen, kun naapurin suloinen teinipoika pyöräili ohi ja huikkasi empaattisesti: "Saikko kipiää?" Siinä vaiheessa kyllä vähän kirpaisi. Itsetuntoa nimittäin.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Meneekö asian vierestä, kun totean että HIENO POHJA!

Millan kirjoitti...

Eikun asian ytimeen. Kyllä Elegia osaa! Lisää voi käydä katsomassa vasemman yläkulman "Keisarin uudet vaatteet" - napista :-)

Arjaanneli kirjoitti...

Kaikella myötätunnolla täs aattelen, mutta en voi olla tirskumatta naapurinpojan kysymykselle!
"Saikko kipiää?" Herwottoman hauskasti sanottu :)
... ja puhallan heti perään kipiään kohtaan: puuhhh!

isopeikko kirjoitti...

Sehän on hyvä, ny sulla on valmiiksi pureskeltua näkkäsiä. Säästyy nääs siltä vaivalta, senkun nialasee vaan.

Millan kirjoitti...

Juu Arjaanneli, se on sangen vekkuli vesseli se naapurinpoika :-)

Näin on näkkärit, Isopeikko ja kanatkin tykkäsivät muruista..

Anonyymi kirjoitti...

johan ny...mulla muljahtaa sydämenpohjasta aina, kun näen tai kuulen jonkun kaatuneen! Katkaisin viime vuonna nilkkani kahdesta kohtaa...Nyt et enää mee pihalle millään korkokengillä, et ennen kuin lumet on kaikki pois.