Tänään kolahti postilaatikkoon KELA:n lehti, jossa päiviteltiin muun muassa sitä, että ihmiset pitävät sairauslomia työkyvyttömyyden takia, joka ei johdu suoranaisesti sairaudesta. Siitä tulee nyt kuulemma loppu. Se, että ihminen on stressaantunut, uupunut tai vaikkapa shokissa läheisensä kuolemantapauksen johdosta, ei kuulemma oikeuta palkalliseen sairauslomaan, eikä sellaisia enää KELA:n tai työnantajan pussista kustanneta.
Toisenlaista näkökulmaa työuupumukseen valotetaan Nelosen uutisten referoimassa tutkimuksessa, jossa todetaan, että työuupumus on työkyvyn säilymisen kannalta todellinen riski. 22 % vakavasti uupuneista päätyi Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa neljän vuoden seurannan kuluessa eläkkeelle.
Uupumus ei kuulemma ole sairaus. Masennus on. Sitten vielä ihmetellään, miksi Suomessa niin huima joukko eläköityy nimenomaan masennusdiagnoosi papereissaan.
Minä en ainakaan usko, että suomalaiset olisivat maailman kansojen joukossa erityisen depressiivistä sorttia. Ennemminkin on kyse sosiaalisista konstruktioista, tavasta selittää asioita ja lainsäädännöstä, joka ohjailee sekä potilaiden, lääkäreiden että päätöksiä tekevien viranhaltijoiden käyttäytymistä.
Kun elämä on tarpeeksi kauan ponnistelemista jaksamisen äärirajoilla, kiirettä, painetta ja ahdistusta, murtuu ennen pitkää vahvimmankin terveys. Toki ihmisen tulee huolehtia voimiensa mukaan kunnostaan ja työkyvystään, mutta aivan kaikkea ei voi yksilön vastuulle sälyttää. Vaikka kuinka paasattaisiin ylipainon, viinan, tupakoinnin ja liikkumattomuuden vaaroista, tilanne tuskin paljon paranee, ellei muutoksia toteuteta myös työelämän käytännöissä.
Ihminen ei ole kone. Työelämässä ei joustavuutta, kehittymistä ja venymistä voi yksipuolisesti vaatia vain työntekijöiltä. Työnantajapuolen ihannetyöntekijä saattaa olla sellainen, joka painaa täysillä kierroksilla uransa alusta loppuun saakka ja kuolee sitten siististi sorvin ääreen ennenkuin eläkkeen maksamisen aika alkaa. Toistaiseksi sellaisia ei vain ole riittävästi tarjolla..
Toisenlaista näkökulmaa työuupumukseen valotetaan Nelosen uutisten referoimassa tutkimuksessa, jossa todetaan, että työuupumus on työkyvyn säilymisen kannalta todellinen riski. 22 % vakavasti uupuneista päätyi Työterveyslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa neljän vuoden seurannan kuluessa eläkkeelle.
Uupumus ei kuulemma ole sairaus. Masennus on. Sitten vielä ihmetellään, miksi Suomessa niin huima joukko eläköityy nimenomaan masennusdiagnoosi papereissaan.
Minä en ainakaan usko, että suomalaiset olisivat maailman kansojen joukossa erityisen depressiivistä sorttia. Ennemminkin on kyse sosiaalisista konstruktioista, tavasta selittää asioita ja lainsäädännöstä, joka ohjailee sekä potilaiden, lääkäreiden että päätöksiä tekevien viranhaltijoiden käyttäytymistä.
Kun elämä on tarpeeksi kauan ponnistelemista jaksamisen äärirajoilla, kiirettä, painetta ja ahdistusta, murtuu ennen pitkää vahvimmankin terveys. Toki ihmisen tulee huolehtia voimiensa mukaan kunnostaan ja työkyvystään, mutta aivan kaikkea ei voi yksilön vastuulle sälyttää. Vaikka kuinka paasattaisiin ylipainon, viinan, tupakoinnin ja liikkumattomuuden vaaroista, tilanne tuskin paljon paranee, ellei muutoksia toteuteta myös työelämän käytännöissä.
Ihminen ei ole kone. Työelämässä ei joustavuutta, kehittymistä ja venymistä voi yksipuolisesti vaatia vain työntekijöiltä. Työnantajapuolen ihannetyöntekijä saattaa olla sellainen, joka painaa täysillä kierroksilla uransa alusta loppuun saakka ja kuolee sitten siististi sorvin ääreen ennenkuin eläkkeen maksamisen aika alkaa. Toistaiseksi sellaisia ei vain ole riittävästi tarjolla..
2 kommenttia:
Kyllä KELA tietää, *kele!
Miksi suomalaisten elämä pitääkin tehdä noin vaikeaksi? Eikö jo järkikin sano, että työuupumus johtaa ihan varmasti johonkin pahempaan. Omaa lomaako silloin pitää ottaa, jos ei kerta kaikkiaan jaksa, kysyn vaan.
Onneksi sentään jotkut työnantajat jossain muualla kuin Suomessa ymmärtävät asian.
t. Nimim. Läheltä seurannut
Ehkä täällä pitää tulla ihan oikeasti pula työn tekijöistä, ennenkuin tajutaan, miten arvokasta onkaan inhimillinen pääoma. En tiiä...
Lähetä kommentti