Voi veljet (ja ennen kaikkea siskot, joita blogini lukijakuntaan taitaa kuulua enemmistö), miten minua inspiroikaan tämä uusi pohja. Aion kirjoittaa siitä lähipäivinä monta juttua, mutta kuulisin myös kovin mielelläni, millaisia ajatuksia, tunteita ja mielikuvia se muissa herättää.
Minä ihastuin ensimmäisenä lämpimään, rehevään värimaailmaan. Koristeellinen naamio vei ajatukset historiaan ja rooleihin. Ne molemmat ovat minua kiinnostavia aiheita. Naisen kasvonpiirteistä en pidä. Olen aina tainnut kadehtia niitä, joilla on noin aristokraattinen nenä. Suu on kuitenkin mielestäni yhtä aikaa vahva ja aistillinen., häpeämättömän punaiseksi maalattu ja huulet epäsymmetriset - aivan kuten itsellänikin.
Eräs yksityiskohta kuvassa on, johon katseeni jatkuvasti kompastuu: nuo suuret, valkoiset helmet. Ne herättävät negatiivisia tunteita. Tekisi mieleni riisua ne pois. Helmet konservatiivisuudessaan ja sovinnaisessa pröystäileväisyydessään herättävät minussa ärtymystä. Sitäpaitsi ne ovat niin harmittoman pyöreitä ja hohtavat himmeästi. Minä en ole pyöreä muualta kuin pinnalta. Kaikki muu on rosoista, särmikästä tai sopimattomalla tavalla säihkyvää.
Iloitsen siitä, että minä, joka en ole kovin visuaalisuuteen suuntautunut persoona, saan näin paljon iloa ja uutta intoa kuvasta. Uusien asioiden kohtaaminen herättää aina uudenlaisia ajatuksia. Luulenpa, että juuri nuo helmet poikivat aivokopassani jotain mielenkiintoista ajateltavaa.
Sokerina pohjalla tekee mieli mainita tuo tekstipohjan alta kuultava talvinen maisemakuva. Sitä rakastan. Siellä se on lämpimänvärisen kirjoitusalustan alla: sisäinen vilu, pohjoinen kylmyys, johon tässä kevättä odotellaan sekä symbolisesti että ihan konkreettisesti.
Minä ihastuin ensimmäisenä lämpimään, rehevään värimaailmaan. Koristeellinen naamio vei ajatukset historiaan ja rooleihin. Ne molemmat ovat minua kiinnostavia aiheita. Naisen kasvonpiirteistä en pidä. Olen aina tainnut kadehtia niitä, joilla on noin aristokraattinen nenä. Suu on kuitenkin mielestäni yhtä aikaa vahva ja aistillinen., häpeämättömän punaiseksi maalattu ja huulet epäsymmetriset - aivan kuten itsellänikin.
Eräs yksityiskohta kuvassa on, johon katseeni jatkuvasti kompastuu: nuo suuret, valkoiset helmet. Ne herättävät negatiivisia tunteita. Tekisi mieleni riisua ne pois. Helmet konservatiivisuudessaan ja sovinnaisessa pröystäileväisyydessään herättävät minussa ärtymystä. Sitäpaitsi ne ovat niin harmittoman pyöreitä ja hohtavat himmeästi. Minä en ole pyöreä muualta kuin pinnalta. Kaikki muu on rosoista, särmikästä tai sopimattomalla tavalla säihkyvää.
Iloitsen siitä, että minä, joka en ole kovin visuaalisuuteen suuntautunut persoona, saan näin paljon iloa ja uutta intoa kuvasta. Uusien asioiden kohtaaminen herättää aina uudenlaisia ajatuksia. Luulenpa, että juuri nuo helmet poikivat aivokopassani jotain mielenkiintoista ajateltavaa.
Sokerina pohjalla tekee mieli mainita tuo tekstipohjan alta kuultava talvinen maisemakuva. Sitä rakastan. Siellä se on lämpimänvärisen kirjoitusalustan alla: sisäinen vilu, pohjoinen kylmyys, johon tässä kevättä odotellaan sekä symbolisesti että ihan konkreettisesti.
9 kommenttia:
Heippa, mielenkiinnolla luin minkälaisia ajatuksia tämä pohja sinussa herätti. Sinulta tulvahti varsinainen ajatusvirtaus. Kiitokset siis vain itsellesi, että kirjoitit tämän - todella mielenkiintoista luettavaa ihan oikeasti (niin kuin moni muukun juttu blogissasi, jäin vähän tonkimaan)! :)
Voi äh, miulla on niin huono näkö, että on vähän lukivaikeuksia. Aika tumma pohja ja tumma teksti.
Kaunishan tämä toki muuten on.
Näkyykö yhtään paremmin, kun muutin tekstin valkoiseksi stjtr?
Joo paremmin näkyy tuo valkoinen teksti. Kas kun minä en huomaa valkoisia helmiä kuvassa. Taidan olla sokea - vai eikö pienellä näytölläni näy koko kuva. Tuo talvimaisema takana kiehtoo.
Hieno pohja ja valkoine teksti näkyy kyllä. Mutta niitä helmiä en minäkään löytänyt vaikka kuinka etsin. Näkövika, luulisin.
(hihittää) vai ei näy helmiä. Siinä me nähdään valikoivan havainnoinnin tyyppiesimerkki - tai sitten teidän näytöllä on toinen kuva kuin mulla :-)
Juu, ei ne helmet kuulemma läheskään kaikkien koneella näy. En osaa sanoa miksi, kun en tämmöisistä mitään ymmärrä. Näkyyköhän kaikilla edes nuo naisen kasvot tuossa reunoilla molemmin puolin?
Heip taas, riippuu vähän selaimesta ja näytöstä, miten tuo sivupohja näkyy. Minulla näkyy ihan hyvin, vaikken pidä edes selaimen ikkunaa koko ruudun leveydellä.
Sieltä sivupohjablogista näkee, miten sen kuuluisi näkyä. Samoin ilmeisesti "vanhanaikaisissa" putkinäytöissä saattaa värit näkyä tummempina.
Voi vitsit. Kyllä on hieno pohja. Miten löysitkin nämä taiteilijat? Nyt menee kyllä ihanavirityskin uusiksi!
Lähetä kommentti