torstai 13. marraskuuta 2008

Marraskuu kuristaa

Kostea pimeys tunkee liki kuin kylmännihkeä, suomuinen vartalo. Puristaa. On vaikea hengittää. Takana kesä, jota ei tullut. Edessä loputon matka kevääseen... ja mitä sitten?

Kauppareissulla joulutontut kurkkivat marketin hyllyiltä. Ryömikööt minun puolestani takaisin sinne, mistä tulivat. Joulun taika on osaltani mennyttä. Jäljellä vain kalpea, kaupalliseksi kaluttu, saduista riisuttu, surulliseksi kauhtunut juhla.

Kunpa voisi itsekin kulua pois huomaamatta, mutta paljon nopeammassa tahdissa. Ohentua kuin häipyvä usva tai elokuvien aave, hiljalleen haipua ja jättää taakseen tämän kylmänkostean paikan. Päästää irti. Unohtua.

Ei kommentteja: