Jo kolmisen vuorokautta on sisuskaluistani taas lorissut verta. Strategiani on ollut tavanomainen: itselääkintää ja toimintaa periaatteella "jos et ole huomaavinasi sitä, ehkä se menee pois". Kaikki ongelmat eivät valitettavasti sillä konstilla katoa.
Tänään oli pakko soittaa päivystykseen, kun naama on valkoinen kuin kalkkiseinä , tärisyttää ja kylmä hiki valuu otsalta. Käskivät tulla heti, mutta en minä nyt kerkiä. Täytyy saada asioita järjestettyä siltä varalta, että lähettävät keskussairaalaan jatkohoitoon. Harmittaa aivan hirveästi.
Puoliso tekee parhaillaan lähtöä työpaikkakunnalleen. Kisut, koirat ja kanat on sentään ruokittu, mutta eihän niitä tänne voi pitkäksi aikaa yksin jättää.
Vasta keväällä veriarvot monen vuoden anemian jälkeen nousivat normaalin puolelle. Nyt on tainnut pian litra arvokasta, punaista nestettä lorista hukkaan. Perhanan maanantaikappale tämä Krätyakan kroppa.
Puoliso tekee parhaillaan lähtöä työpaikkakunnalleen. Kisut, koirat ja kanat on sentään ruokittu, mutta eihän niitä tänne voi pitkäksi aikaa yksin jättää.
Vasta keväällä veriarvot monen vuoden anemian jälkeen nousivat normaalin puolelle. Nyt on tainnut pian litra arvokasta, punaista nestettä lorista hukkaan. Perhanan maanantaikappale tämä Krätyakan kroppa.
8 kommenttia:
Kuulostaapa pahalta.
Toivottavasti saat apua ja elämänvoimia takaisin.
Oi ei. =( Joskus itse olen saanut lääkäriltä tabuja, joilla vuoto loppui.
*halaus*
Senkin uhalla, ettei kommentti miellytä, mistä jo olet hauskasti varoittanutkin:)
niin tässä:
Jos käsky käy, että heti, niin se sit on niin.
Mahahaava:mene heti, peräpukamas:joutaa oottaa
mikämuutahansa sisuksista tuleva:mene heti!
menkat:ei välitöntä hengenvaaraa.
Hätätilassa soita 4h:yhdistykseen.Saattaa löytyä eläimille hoitaja vaikka heti.Tai kunnan eläinlääkärille. Heilläkin saattaa olla lista vapaaehtoisista hoitajista.
Ja ihan totta!Tää ei oo mikään vitsi!
Kurjaa...jos olisin lähempänä tarjoutuisin vapaaehtoiseksi eläintenhoitajaksi. Muistan rukouksin!
Kiitos asiantuntevasta komentelusta, Arjaanneli:) Arvostan kovasti neuvoasi ja kyllä mä viimeistään sua olisin totellutkin, mutta kun ne olis vaan halunnut ottaa musta hemoglobiinin ajoissa ja sitten olisin saanut istua kolme tuntia odottelemassa lääkäriin pääsyä, eikä musta nyt tässä kunnossa ole niin kauan istuksimaan, eikä ajelemaan välillä kotiinkaan...
En usko, että tässä on nyt suurta kiirettä, jos vaan verta piisaa. Mahahaavalta tämä ei nimittäin vaikuta. Siitäkin on kokemusta..
Niin ja kiitos tuesta Niina, Una ja Trina...Kunpa voisinkin välillä olla itse rohkaisemassa muita, enkä aina rutisemassa näitä omia kremppojani..mutta helpottaa, kun saa edes pukea ne sanoiksi täällä ja joku vastaa..
minäpä uskon, että itse tiedät jo kiireen ja vähemmän kiireen tautiesi kanssa.
olenpa minäkin kinannut läheisteni kanssa siitä pitääkö lähteä nyt vai heti.
kuolevaiset vaan niin herkästi hätääntyvät vähänkin kummallisista jutuista, joihin me kroonikot olemme tottuneet.
ja sekin on totta, että kiire loppuu sillä siunaaman sekunnilla kun olet terveyskeskukseen ilmoittautunut. jollei ole infarktia päässä, keuhkossa tai pumpussa.
sellaista meidän terveydenhoitomme tänään on.
koitahan jaksella siellä.
Tuo strategia vaivan olla olevinaan huomaamatta vaivaa on joskus mukavan toimiva. Tiedä sitten kuinka järkevä, minä "korjasin" samalla tavalla autosta kuuluvan merkillisen äänen säätämällä radiota suuremmalle. Jotain takapyörän ripustuksista ja akselista se korjaaja sitten puhui.
Ymmärrän kyllä, että lähteminen vaatii järjestelyjä, mutta taitaisi olla viisasta.
Ja höpsistä, ettekö olisi ollut rohkaisemassa! Näyttöä löytyy vaikka minun blogistani. No, voitan kyllä rutinassa sinutkin!
Asioilla on aina tärkeysjärjestys. Joskus se muuttuu nopsaan. Itse on kuitenkin päätökset tehtävä.
Lähetä kommentti