Jokusen päivän olen luonnoksissa panttaillut postausta tunteellisuudesta ja sukupuolesta. Erinäisistä tapahtumista johtuen sen julkaiseminen on jäänyt, koska joskus ihmiset yhdistävät sellaisiakin asioita itseensä, joita kirjoittaja ei ole tarkoittanut kenellekään osoittaa.
Tänään oli nyt "Vihreä lanka"-lehdessä niin hyvä kolumni samasta aiheesta, että tavoistani poiketen lainaan tekstiä ihan suoraan. Muun muassa näin Satu Hassi kirjoittaa:
Kun joku sanoo:"tätä asiaa täytyy lähestyä järjellä, eikä tunteella" silloin hän yleensä haluaa sulkea pois ne tunteet, joille kulttuurimme antaa naisellisen etumerkin. Tällaisia ovat esimerkiksi kauneuden ja viihtyisyyden kaipuu, huolenpito lapsista ja vanhuksista, ylipäänsä ihmisistä, eläimistä, kulttuuriperinnöstä tai ympäristöstä, kaiken kaikkiaan välittäminen jostain muusta kuin itsestä.
Jos päätöksentekoa on ohjannut jokin muu kuin ahneus pelikiima, mahtailu ja vallanhimo, niin harvemmin sanotaan, että annettiin tunteiden viedä.Kuitenkin juuri siitä on kysymys.
Onneksi hyvin harvat yksilöt edustavat selkeästi tällaista stereotyyppistä hegemonista maskuliinisuutta tai feminiinisyyttä. Variaatioita ja vapautta rajojen rikkomiseen on aiempaa enemmän. Sitä syvemmin ja juuri siitä johtuen nykyään järkytyn tavatessani jonkun joka ihan tosissaan vielä päästää suustaan väitteitä, jotka leimaavat vastakkaista sukupuolta toivottomaksi tapaukseksi, vääränlaiseksi ja omaa sukupuolta huonommaksi.
Tänään oli nyt "Vihreä lanka"-lehdessä niin hyvä kolumni samasta aiheesta, että tavoistani poiketen lainaan tekstiä ihan suoraan. Muun muassa näin Satu Hassi kirjoittaa:
Kun joku sanoo:"tätä asiaa täytyy lähestyä järjellä, eikä tunteella" silloin hän yleensä haluaa sulkea pois ne tunteet, joille kulttuurimme antaa naisellisen etumerkin. Tällaisia ovat esimerkiksi kauneuden ja viihtyisyyden kaipuu, huolenpito lapsista ja vanhuksista, ylipäänsä ihmisistä, eläimistä, kulttuuriperinnöstä tai ympäristöstä, kaiken kaikkiaan välittäminen jostain muusta kuin itsestä.
Jos päätöksentekoa on ohjannut jokin muu kuin ahneus pelikiima, mahtailu ja vallanhimo, niin harvemmin sanotaan, että annettiin tunteiden viedä.Kuitenkin juuri siitä on kysymys.
Onneksi hyvin harvat yksilöt edustavat selkeästi tällaista stereotyyppistä hegemonista maskuliinisuutta tai feminiinisyyttä. Variaatioita ja vapautta rajojen rikkomiseen on aiempaa enemmän. Sitä syvemmin ja juuri siitä johtuen nykyään järkytyn tavatessani jonkun joka ihan tosissaan vielä päästää suustaan väitteitä, jotka leimaavat vastakkaista sukupuolta toivottomaksi tapaukseksi, vääränlaiseksi ja omaa sukupuolta huonommaksi.
3 kommenttia:
Aivan! Ooot oikeassa tuossa loppukaneetissasi!
Minua ei haittaa yhtään tekniikan tohtorin kirjoitus. Enemmän minua ihmetyttää, millä hänen näkemyksensä mukaan sähköä tulee töpselistä. Olihan tuo vanha juttu ydinvomajutuissa. Ja tuleehan sähköä töpselistä. Oikeasti.
Ahneus on tunne yhtälailla kuin välittäminen. Sitä vaan välillä sanotaan "järjeksi". Mutta sekin on tavoitehakuista... luulee peikko.
Lähetä kommentti