lauantai 29. elokuuta 2009

Rikkakasvimyrkystä


Nyt tekisi kyllä mieleni sanoa se monia raivostuttava lause: "Mitäs mä sanoin!". Itse nimittäin olen aina hoitanut puutarhaa myrkyttömästi. Silloinkaan, kun vielä jaksoin pistää rikkaruohoille hanttiin, ei käynyt mielessäkään mikään kemiallinen sodankäynti voikukkia tai tuhohyönteisiä vastaan.

Siitä hyvästä sain nipottajan leiman otsaani monenkin puutarhaharrastajan silmissä. Myös oma isäni jaksoi pitkään heittää vitsiä ongelmista, jotka kyllä Roundupilla ratkeaisivat. No, nyt on tuo glyfosaattia sisältävä, suosittu rikkakasvimyrkky sitten todettu huomattavasti vaarallisemmaksi kuin vuosikymmeniä on oletettu ja mainoksissa annettu ymmärtää.

Tutkimus on nimittäin osoittanut, että se ei luvatulla tavalla hajoakaan luonnossa, vaan jää maaperään, huuhtoutuu vesistöihin ja jossainpäin maailmaa glyfosaatin on todistettu aiheuttavan muun muassa sikiövaurioita.

Tulipahan vaan mieleen, kun äsken rouskuttelin pari omasta maasta nyhdettyä keltaista porkkanaa ja kourallisen sokeriherneitä. Hyvin olivat kasvaneet laiskasta kitkijästä huolimatta..

9 kommenttia:

Celia kirjoitti...

Ekologinen laiska kitkijä torjuu rikkakasveja kaatamalla niiden niskaan kiehuvaa vettä. En ole itse kokeillut, sillä kuulin niksin vähän aikaa sitten, mutta arvelisin sen kyllä tehoavan siinä kuin Roundup'kin.

Millan kirjoitti...

Kuulostaa ihan tolkulliselta idealta. Onhan niitä semmoisia polttimiakin. Luulisin vaan, että vahvajuuristen vihulaisten kohdalla käsittely täytyy muutamaan kertaan uusia.

Anonyymi kirjoitti...

Aikoinaan DDT oli lopullinen ratkaisu kaikkiin rikkaongelmiin, kunnes...
Kuin myös asbesti eristyshommiin.
Eli ei mikään ole olevinaan niin viisas kuin ihminen.
Energiaongelmiinkin löytyi Oppenheimerin myötä siisti ratkaisu.

Mitähän maailmaa parantavaa se insinööri vielä keksiikään ennen luonnon lopullista ratkaisua!

Iisi

isopeikko kirjoitti...

KAsvitkin tarttee kavereita. Eikä hallakaan niin pure "rikkakasvien" lehtien alla piilottelevia "hyötykasveja".

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Tämä ekolooginen vilijelijä ei tällää peltohonsa yhtää mitää keinotekoosta. Siälä krökytähän peräpukamat ylähäppäin niin kauan ku roskaa piisaa. Apusontia halaveksuen tällään kaikki eloperääsen jättehen, niinku ruahonleikkuuumoskan, sitä mukaa lapionpiston syvyytehen seuraavan kevähän vilielyskohtahan. Hyvin on tullu perunanmukelua, sipulia ja hernestä.

vilukissi kirjoitti...

Minä en tajua ihmisten alituista sotaa voikukkia vastaan .... mitä se nyt haittaa, jos voikukan lehtiä ilmestyy nurmikolle! Kukathan voisi kerätä vaikka salaattiin. Sitten ne kaivaa niitä ylös ja mukavaltahan se nurmikko näyttää sen jälkeen, kuin myyrälauma olisi käynyt. Tai myrkyttävät; no, mukavaltahan sillonkin näyttää, kivoja ruskeita väriläiskiä siellä täällä vihreässä nurmikossa.

Meidän kesä on niin lyhyt, että annettais kasvaa sen, mikä ehtii kasvaa. Itselläni ei ole nyt kasvimaata, että siellä saattavat olla enemmän haitaksi, mutta eihän sinne nyt saa laittaa myrkkyjä????

Joskus näkee pajukkoa myrkytetyn...erittäin kaunis näky. Nekin vois katkaista jollakin koneella (no, sillä samalla, joka tuo sen myrkynkin) ja sitten ilmoittaa pajutyönopelle, että meepäs keräämään pajua, tulee uutta ja tikkusuoraa materiaalia. Toki hyvä huudella lasien takaa, mutta kesällä sais kaikki kasvaa.

Millan kirjoitti...

Enpä olisi osannut uota paremmin sormella osoittaa, Iisi.

Merkittävä huomio. Isopeikko. Kosteuskin pysyy vesiheinän alla paremmin maassa..

Tuo on minustakin fiksuin viljelykonsti kotipuutarhassa, Äijänkäppyrä. Kuutsutaanpa sitä sitten syväpenkiksi, lämpöpenkiksi tai kohopenkiksi, niin eloperäinen jäte tulee talteen, eikä tarvitse kuljetella kuivia lehtiä kaatopaikalle.

Niin just, Vilukissi. Kiva kuulla tuo semmoiselta, joka sentään on aikamoinen esteetikko;-) Kauneus on tosiaan pitkälti katsojan silmissä ja minusta voikukat ovat myös kauniita (mutta salaatissa en tykkää, kun en jaksa valkaista niitä vähemmän kitkeriksi :)

Celia kirjoitti...

Niin arvelen minäkin, että vahvajuurisia saa varautua häätämään muutamaan otteeseen, varsinkin jos vesi ei olekaan ihan kiehuvan kuumaa.

Blogissani on sinulle huomionosoitus.

Kirlah kirjoitti...

Meillä ei ole koskaan käytetty kasvimyrkkyjä kotipuutarhassa. Rikkaruohot nypitään kerran ennen juhannusta, se mikä kasvaa juhannuksen jälkeen, saa kasvaakin, sillä ne eivät enää tukehduta isoja hyötykasveja.

Komposti tyhjätään syksyisin peltoon aj se kasvaa, mikä kasvaa. Jos joku ei kasva, kuten tänä vuonna porkkana, ei sille sitten mitään voi.

Omenoitakin tulee vaikka kuinka paljon ja marjoja, eikä ne kellekään kelpaa. Itse syödään mitä syödään, jos joku haluaa, voipi hakea. Ellei, saavat linnut loput.

Nurmikolta voikukkien myrkyttämistä en ymmärrä alkuunkaan. Mitä ne kukat siellä haittaa? Päin vastoin, ne ovat tosi kauniita.