tiistai 23. kesäkuuta 2009

Vuorotteluvapaasta

Nyt on polkaistu ilmoille tutkimus, jossa todetaan, että vuorotteluvapaa on epäonnistunut keksintö. Alunperin se luotiin tukemaan kansalaisten jaksamista työelämässä. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus osoittaa kuitenkin, että vuorotteluvapaalla olleet jäävät muita todennäköisemmin työttömiksi. Toisaalta vuorotteluvapaa tarjoaa tilaisuuden päästä kiinni työelämään ja osoittamaan työnantajalle kykynsä monille sellaisille, jotka eivät siihen muuten saisi mahdollisuutta.

Jälleen kerran herää Krätyakan mielessä lukemattomia kysymyksiä tuosta "tutkimuksesta". Onko kenelläkään tietoa esimerkiksi siitä, MIKSI ne ihmiset ovat jääneet työttömiksi? Onko kyse työnantajan kielteisistä asenteista sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole valmiita uhraamaan työlleen kaikkeaan, vai olisiko kyse siitä, että nämä ihmiset ovat alunperin valinneet sopimattoman alan ja siksi he ovat irtisanomisjonossa ensimmäisten joukossa?

Itse tiedän moniakin tapauksia, joissa ihmiset ovat loppuunpalamista välttääkseen pitänet ensin vuorotteluvapaata, mutta päätyneet myöhemmin yrittämään ammatinvaihtoa tai peräti pitkille sairauslomille ja niiden jälkeen työttömiksi (kun perusteet eläkkeen saamiseksi eivät KELA:n mielestä ole riittävät, vaikka työkyky käytännössä on mennyt). Yleisessä tiedossa varmasti on, että työttömiksi on rekisteröity valtava joukko sellaisia ihmisiä, jotka eivät kertakaikkiaan selviydy , eivätkä jaksa, mutta joita ei eläkkeellekään päästetä. Lieneekö tällaiset tekijät otettu tuossa tutkimuksessa huomioon?

Itse olen kokenut mitättömällä työurallani vähintään yhden vaikean loppuunpalamisen ja puolisonikin yhden. Itse ratkaisin ongelman omaan järjettömään tapaani sanoutumalla joka kerralla virasta irti, ilman pitkiä sairauslomia, työkkärin karenssista valittelematta. En vain halunnut rasittaa työnantajaa omilla ongelmillani, idealisti kun olin ja yritin sitten maksaa laskuni ilman yhteiskunnan tukia. Joidenkin on kuitenkin pakko niihin tukiin turvautua- varsinkin jos on perhettä elätettävänä, eikä ketään muuta huolta pitämässä.

Kolme kertaa olen päässyt myös tekemään vuoden vuorotteluvapaasijaisuutta. Edellinen pesti poiki aina uusia työtarjouksia - joinakin vuosina niin paljon, että osasta olisi pitänyt osata kieltäytyä. Niinhän se monesti menee, että joillakin ei ole mitään (työtäkään) ja joillakin aivan liikaa. Molemmat puolet on tullut koettua.

Se tässä julkistetussa tutkimuksessa nyt tuntuu huolestuttavalta ja epäilyttääkin hieman, että onko nyt kyseessä tieto, jota on rakenneltu perusteluiksi vuorotteluvapaakokeilun rahoituksen lakkauttamiselle. Ihmisten halutaan pysyvän työelämässä hinnalla millä hyvänsä, eikä näitä monille ehdottoman tarpeellisia hengähdystaukoja haluta valtion pussista maksaa.

Krätyakka on sitä mieltä, että jotakin kautta se lasku kuitenkin yhteisistä varoista maksettavaksi lankeaa. Kaikki ihmiset eivät nimittäin nykyistä työtahtia ja -tapaa jaksa. Loputtomasti ei yksilöä voi vaatia sopeutumaan järjestelmän ehtoihin. Eikö järjestelmien kuitenkin lopulta pitäisi olla ihmistä varten ja sillä tavoin rakennettuja, että niissä voi selviytyä hieman keskinkertaisemmallakin kestokyvyllä varustettu?


10 kommenttia:

mm kirjoitti...

Meidän työyhteisössämme muistutimme toisillemme, että jokaisen on syytä pitää vapaansa. Jos ei itse koe niitä tarvitsevansa, läheiset ja työtoverit sen kyllä tarvitsevat. Kireys kasvaa yllättävästi väsyessä.

Luulen, että minun ympäristössäni on vain hyviä kokemuksia vuorotteluvapaasta. Hyväksi täytyy laskea myös se, että silloin huomaa todelliset voimavaransa ja tekee niiden mukaisia tulevaisuuden ratkaisuja. Minäkin tiedän ihmisiä, jotka ovat päässeet kiinni työpaikkaan oltuaan ensin lomittajina.

Millan kirjoitti...

Tuo työyhteisön tuki on kyllä ensiarvoisen tärkeä juttu.Hienoa, että teillä on ollut semmoista :-) On monia työpaikkoja, joissa työaikaa ei ole tarkkaan rajattu ja silloin herkimmät ja vastuuntuntoisimmat kovin usein "palavat pohjaan"..

Celia kirjoitti...

Lukaisin linkittämäsi uutisen ja kiinnitin huomiota sen viimeiseen virkkeeseen. Vuorotteluvapaata kritisoivat - yllätys, yllätys - työnantajaosapuoli yleiseksi sapattivapaajärjestelmäksi.

Jutussa ei puhuttu mitään niistä onnistuneista vuorotteluvapaakokemuksista, joita varmasti on. Eiväthän muuten ihmiset puhuisi vuorotteluvapaasta niin positiiviseen sävyyn.

Työtahti on tosiaankin kiristynyt kaikilla aloilla ja työntekijät uupuvat työssään yhä useammin. Tätä ennaltaehkäisemäänhän vuorotteluvapaajärjestelmäkin käsittääkseni kehitettiin. Se ei kuitenkaan ole riittävä toimenpide estämään kaikkia loppuunpalamisia. Kaikki eivät jostakin syystä voi hakeutua vuorotteluvapaalle ja joillakin työuupumus voi olla niin syvää, että tosiaankin käy niin, ettei samoihin töihin palaaminen onnistu.

Ofelia kirjoitti...

Luen tutkimuksen myöhemmin, uutisen kuulin radiosta päivällä. Sen kummemmin systeemiä tuntematta tuli mieleen, että jäisivätköhän v-vapaalle helpommin sellaiset joilla on ongelmia jaksamisen kanssa ja siitä syntyisi tämmöinen kierre? Mut tää nyt tais olla samaa mitä itsekin kirjoitit...

kirlah kirjoitti...

Olen itse pitänyt vuorotteluvapaavuoden, siitä taitaa olla jo kymmenen vuotta. Kokemus oli ehdottoman positiivinen.

Eli minulla se toimi juuri niin kuin pitikin: ei tarvinnut kokea loppuunpalamista eikä sairaslomia, olin vain lopen tympääntynyt ja nuukahtanut ainaiseen samaan hommaan.Olin saanut lapset jo opiskeluaikana ja sen jälkeen hankalia ryhmiä töissä, ja muitakin hankaluuksia, joten olin jo aivan väsähtänyt.

Vuoden kuluttua olo oli virkistynyt, ei ollut enää väsynyt, ei yhtään enää hermostuttanut, vaikka kouluun mennessä yläasteen pojat pelasivat sisällä jääkiekkoa, asian saattoi ottaa rauhallisesti.

Ei vain meinannut uskaltaa näyttää naamaansa kylillä, kun ihmiset vähän katsoivat kieroon. Siihen astihan töistä oli ollut poissa vain sellainen, joka on jo ihan pimahtanut.

Nostan hattua sinulle, kun olet uskaltanut tehdä omat ratkaisusi yleisen mielipiteen vastaisesti. Minulle kaikki toitottivat: et voi pitää vapaata, eläke jää pieneksi.
Raha tuntuu olevan kauhean tärkeä asia (onhan se meille kaikille), mutta ei muutaman kympin takia kannattaisi vauhkota. -Anteeksi, sekavaa juttua taisi tulla tästä.

Ofelia kirjoitti...

Kirlahin kommentista tuli mieleen kummini (ja moni muukin..) joka on aina minulle vouhkannut: "Jos et tee töitä, sulle ei kerry eläkettä!!!" Siis elämän tarkoitus on kerätä eläkettä?! =D Varsinkin kun ei ole ollenkaan varmaa, mitä tämän sukupolven eläkerahoille on tehty... Tästä ei vaan puhuta, mutta eipä saa minunkaan vanhempani sitä eläkesummaa sitten eläkkeellä mitä kuitenkin ovat maksaneet! Joten mieluummin ottaa sitä vapaata ja voi hyvin kuin on eläkkeellä ihan burnoutissa mutta ei silti ole rahaa millä hoitaa itseään....

Lyyti kirjoitti...

Jotenkin ensikuulemalta minulle tulee tästä sellainen "valhe-emävalhe-tilasto" -vaikutelma, että on tehty tutkimus, josta voidaan päätellä ihan mitä tahansa tulosten lukija siinä haluaa nähdä. Sitäpaitsi mitä pahaa siinä sapattivapaassakaan on, kun työn tekijöistä ei kuitenkaan ole pulaa?

Koko järjestelmä on minusta yksinkertaisesti vino, kun toiset tekevät enemmän kuin jaksaisivat, ja toisille, jotka haluaisivat tehdä, ei ole töitä. Ei pitäisi olla mahdotonta ottaa ihmiset, siis työntekijät, huomioon yksilöinä, ja mitoittaa työsarkaa kunkin resurssien mukaan. Jos vain haluttaisiin.

vilukissi kirjoitti...

En ole koskaan ollut vuorotteluvapaalla, mutta uskon siihen järjestelmään 101 %:sti! Ainakin se antaa pelivaraa miettiä omaa jaksamistaan ja halua tehdä vanhaa työtä. Voi olla, että väsyneet hakevat eniten v-vapaita, mutta hyvähän on, että on jokin mahdollisuus poistua työelämästä ja toiselle tulee taas tilaisuus päästä töihin. On erittäin suuri moka, jos v.vapaa lopetettaisiin! Sairaslomat ainakin lisääntyisivät. Kirjoitit tosi hyvin!

Millan kirjoitti...

Kiitos taas fiksuista kommenteista. Onneksi eilen uutisissa vakuuteltiin, että vuorotteluvapaata ehdotettaan tutkimustuloksista huolimatta vakinaiseksi käytännöksi.

Celian havainto oli minusta olennainen. EK:han näitä linjauksia kiihkeimmin vastustaa, vaikka ei välttämättä olisi järkevää. Vaikkeivät vuorotteluvapailijat itse ole lopulta pysyneetkään työelämässä, moni on varmasti jaksanut paremmin hoitaa esimerkiksi perheensä..

Obeesia kirjoitti...

Vuorotteluvapaalla olevat huomaavat ehkä, että muutakin elämää on kuin työelämä. Ja tosiaankin vuorotteluvapaalle jäävät usein sellaiset ihmiset, jotka eivät enää jaksa. Vapaasta on tullut helpottava hengähdystauko, jonka jälkeen moni miettii, mitä muita mahdollisuuksia on jättäytyä oravanpyörästä.

Toivottavasti vuorotteluvapaata ei olla romuttamassa, sillä se antaa tosiaan mahdollisuuksia työpaikkaa tarvitseville. Olen itsekin saanut tilaisuuden toimia vv-sijaisena, itse asiassa kaksikin kertaa. Nuo jaksot katkaisivat mukavasti työttömyyden, joka oli kohdannut minua 25 vuoden uran jälkeen. Parasta oli, että sain tehdä ihan erilaisia hommia kuin aikaisemmassa elämässä.

Kannatan siis vuorotteluvapaita.