maanantai 27. heinäkuuta 2009

Tyhyjänpäiväästä pahaa puhetta

Ny ku mollaan lähärös täältä pois, mä huamaan, nottoon ruvennu melekeen tikulla kaivamahan vikoja tästä kaupunkipahaasesta. (Eikä niitä tarvitte täs tapaukses eres kauhiasti krökytä). Kai son vähä semmoosta, jotta ihimisen miäli toimii näin, nottolis sitten helepompi luapua sellaasistaki asioosta, jostei niin haluaasi.

Kunnallispolitiikkahan täällon ollu ahterista aina. Komiaa pitää olla hinnalla millä hyvänsä ja köyhiltä viärään tuhkakki pesästä. Virkojen täytös valehrellaan, kiaroollaan ja pelatahan oman joukkueen pussiin vähintään yhtä palijo ku isoommakki vallanpitäjät. Paikallisleheres ei oo nykyysin muuta luettavaa ku mun siskoni kolumni. Muutoon siinei juuri muuta ookkaa ku urheilutuloksia, uutisia tulipaloosta, yrittäjien ittekehua ja ruakakaupan mainoksia.

Rikollisuuskin eri muaroissansa täällä taitaa olla väkilukuhun nähren huippuluakkaa. Ainaski liikennerikkomuksis mollahan monena vuanna oltu aivan kärkisijoolla. Eniten mua kuitenki on aina rassannu täkäläästen arkipäiväänen ja häpeilemätöön kollous, jota kukaan syntyperäänen ei taira hoksata eres ihimetellä.

Se tuloo esille esimerkisi kaupoos silloon, kun siällon joku kahavitus tai arvonta. Ihimiset ajaa autoollansa vaikka kymmeniä kilometriä, jotta sais ilimaaset kakkukaffeet ja kehtaa viälä ihan tosisnansa rehennellä, jotta kävin sitte usiampaan kertaan. Piipahrettiin akan kans välillä asioolla ja tultiin sitte viälä santsaamahan.

Niissä arvonnoos, joissa ensi pitää raapustaa nimi lappuhun ja sitte tukkia se johonku paffilootahan, täällon aina kauhia parvi ukkua ja akkaa häärimäs sen kirijootuspaikan ympärillä. Ne rustaa kukin ainaki kymmenen lappua (kerran näin ku yks kirijootti kaikki täytehen, mitoli siinä lipukepinkas jäljellä. Siinä meni varmahan tunti) ja tunkoo niitä omia nimiänsä looran täyteen. Sitte ne hymyyllen kylillä julistaa, kuinka niillon aina niin hyvä arpaonni.

No ,nyt tuli päivän pahatyä tehtyä heti aamusta. Ei sitte tarvitte myähemmin ehtoolla räiväällä. Tarttoo vissiin mennä keittämään kaffeet, jotta saa tällääsen paskanpuhumisen jäläkehen suustansa pahan maun pois..Jotenki on kumminki olo, ku olis sialu jostaki kuanasta puhuristunu. Etten vaan olis ehtiny imiä itteeni liikaa vaikuttehia täältä näiren asumisvuasien aikana, ku pahanpuhuminen huajentaa. Suakaa ny anteeks tää tämmöönen. Ny mun rantaruattalaasta pualtani jo hävettää...mutta en kyllä reletoi (kai muistatta, jotta me pohojalaaset on jääty iliman reetä)

12 kommenttia:

Herne kirjoitti...

Tuli tosi kotoonen olo,
kun omalla kielellä
kirjoitit totuuksia!

Obeesia kirjoitti...

Mihinä tuallaanen kamala paikka o? Krävään tiatoa vaan sentakia, jotta osaasin pysyä pois siältä.

Millan kirjoitti...

Vai tälläästä kiälivikaa sunkin taustaltas löytyy, Herne ;-D

No, tämon justiinsa se paikka johona joku aika sitten toistakymmentä pääsi koulus hengestänsä sen pyssynheiluttajan toimesta. Sei onneks sentään ollut paikkakuntalaanen. Nämä täkälääset posahuttelooki enimmäkseen hengiltä ittiänsä..

Niina kirjoitti...

Kyl tommost ilmaskahvinjuantii on tääl isommassaki kaupunkis. Ne eläkeläiset...

Rita kirjoitti...

Vähän oli kielitaito koetuksella, mutta ei kai joka sanaa tarvitsekaan ymmärtää :)

Pahan puhumista on ainakin kahta lajia; epätervettä ja tervettä. Minusta tämä oli sitä tervettä sorttia.

Arjaanneli kirjoitti...

Anteeksi kuuskertaa, mutta nyt ei kykene ku nauramaan sun pahoille puheilles:)
Jeskamandeera että noihin arpajaisiin on ihmisillä niin kova hinku, että jaksaavat kirjotella monta lippusta.
Ja tuo kahvi-kakku-ilmaseks-mulle-tilaisuudet on kyllä käsittämättömän suosittuja.
Ei lasketa pensiinin hintaa silloin, jos on kaakkua tarjolla...

Millan kirjoitti...

Niin, me eläkeläiset ;-D Meillon aikaa kaikenmoosiin konhotuksiin.

Juu, usein on parempikin, kun ei ihan kaikkea ymmärrä, Rita :-) enkä minä nyt ihan päätoimisesti aio ruveta tuota hassunkuuloista murrettani kirjoittelemaan.

Hyvä, että vähän nauratti, Arjaanneli. Siihen suuntaan oli yritystä, vaikkei huumori toisten kustannuksella olekaan sitä kaikkein kilteintä..

Nelmi kirjoitti...

Kyllä sitä ny tuonverta saa pahhaa puhua, jotta on sitten helpompi lähtiä. Mää en oo koskaan lähteny mihinkää, jotta mää en pysty ku kuvittelemaan miltä se oikein tuntuu. Nuo reet onki kaikki käytös muualla ja ässät on ihan kauhioit etelässä.
Mää itte kierrän nuo kahvituskaupat kaukaa, mut ny tänä kesänä laitoin kyl kaks arpalappuu, ku oli leikkimökki voitton. Kirjotin pikkulikkojen nimill. Muuton en niihinkää viitti osallistuu. Ylleensä jätän blogienki arpajaiskommentit tekemäti. Ny perätoukuris sit vahinkos tuli kahteen kommentoituu, mut mää tietty luulin et onni mennee ohi.
Mun puolest voisit kirjottaa vaik ain murteellas, se oliski hauskaa ku kaikki pitäs plokkiinsa omal murteellans ;)

kirlah kirjoitti...

Eihän siellä nyt niin kauhean huonosti asiat voi olla, jos on kerran peräti yrittäjiäkin, jotka lehdessä voivat ittiänsä kehua. Täälei oo sitä pelkoa, täälä luetaan vain lehdestä, kuinka kaikki on menny konkurssiin.

On sitä rikollisuutta ja junttiutta tääläkin. Muutama vuosi sitten heräs rehtorimme keskellä yötä siihen, jotta ikkunalasi helisi ja sängyn alle lensi pyssynhauli.

isopeikko kirjoitti...

Molen kans kuullu sanottavan notta jäläkensä pitää kusta.

Millan kirjoitti...

Villi länsi on siis ulottanut lonkeronsa jo itäänkin, Kirlah :-)

Isopeikko on tainnut joskus käydä Pohojanmaalla :-)

Rita kirjoitti...

Pohojalaasista olen aina jostain syystä tykännyt. Ehkä se on se jäyhä luonne ja vähäpuheisuus. Onneksi vähäpuheisia, koska eihän tuosta puheenparresta tämmäinen tre -hki -akselin kasvatti ota selvää :D

Ilmeisesti "notta" merkitsee "että", sen olen jo pari vuotta sitten päätellyt yhdestä Isopeikon kommentista blgissani.