maanantai 13. heinäkuuta 2009

Kesäkurpitsaa ovista ja ikkunoista


Kesäkurpitsa on hauska kasvi. Sitä on helppo kasvattaa ja se sopii moniin ruokiin. Lisäksi sen rehevät lehdet ja lämpimän keltaiset kukat miellyttävät ainakin minun silmääni vähintään yhtä paljon kuin koristekasvien kukkaset. Jos onnistuu istuttamaan sen runsasravinteiseen maahan ja varjelemaan alkukesän halloilta, hedelmien ylituotantoa on tiedossa melkein takuuvarmasti jossain vaiheessa kesää.

Meillä alkaa pikapuoliin olla käsillä se hetki, ja olenkin tänä vuonna valmistautunut siihen tiedustelemalla etukäteen naapureilta ja ystäviltä, kuka olisi halukas vastaanottamaan ylimäärätuotannon. Kävin juuri laskemassa montako kurpitsaa on kypsymässä tänä vuonna istuttamissani viidessä taimessa (vähempikin kahden hengen taloudessa riittäisi, mutta alkukesän hallojen palellutettua osan, hankin varmuuden vuoksi muutaman lisää). Löysin kuusitoista kypsymässä olevaa hedelmää. Tänä vuonna kasvamassa on kolmea eri lajiketta. Kuvassa ylimmäisenä pyöreähedelmäinen suosikkini Tondo di Nizza.

Mies kävi äsken kuskaamassa naapuriin piirongin, jota emme halua ottaa uuteen kotiin mukaan. Ensi viikolla aion kutsua toisen naapurin penkomaan laatikoita, joihin olen pakannut poistettavaksi valitsemiani kirjoja..

Muuttohässäköiden keskellä on usein tullut mieleen, miten vähän asioista on vaivaa silloin ,kun kaikkea on sopivasti. Silloin, kun jotain puuttuu tai on liikaa, (hyvää tai pahaa), energiaa kuluu paljon ja mietityttää. Viisas ihminen tietenkin yrittäisi pitää elämässään asiat tasapainossa kaiken aikaa, ettei sitten tulisi isoa hässäkkää epäsäännöllisin väliajoin - varsinkin, jos voimavaroja hässäköintiin ei tahdo riittää. Voimiini en paljon voi vaikuttaa, mutta ehkä pitäisi yrittää kasvatella edes sitä viisautta. Millähän sitä kannattaisi lannoittaa?

9 kommenttia:

Polga kirjoitti...

Ahhhhhhhh, lempparivihannes! Kesäkurmitsa on muuttolintu, Welhotar pitää kovasti ja syö sitä läpi vuoden =D Jos vaan asuisin lähellä, tulisin heti kerjäämään. Harmi, enää ei saa edes K:n siskolta ylimääräisiä kuten ennen. *vinks* Tietää paljon repseptejä! Njam, tuli nälkä.

Millan kirjoitti...

Harmi tosiaan, että Malmille on täältä vähän matkaa ;-)

Nelmi kirjoitti...

Viisautta minäkin tarvitsisin, mutta lannoite on myös täällä hukassa, surkeaa.
Voimien kasvattamisen alkeet tietäisin kyllä. Lihaksia sopivasti rasittaen ja raskausastetta nostaen. Eipä tuo tieto minuakaan oikein hyödytä, nivelet kun eivät silti toimi vaikka lihaksia olisikin. Öljynvaihdon tahtoisin ja uudet välilevyt, ainakin nyt ensihätään. Kauhulla ajattelisin, että meidän pitäisi muuttaa. Tavaraa on kertynyt ison omakotitalon verran ja kaikki tuntuu ihan tarpeelliselta. Sain blogiini viestin esitellä turhakkeen, vaan kun en sellaista kotoani löydä. Kaikkea mitä omistan myös käytän. En välttämättä joka päivä, mutta joskus aina esim. kangaspuut ovat hyvinkin tärkeät, vaikka vievätkin tilaa räpellyshuoneestani. Tyttäreni mielestä huone on ihan siivoton ja kaikki siellä on turhaa. Ompelukone, kankaat, langat, rukki ym. tarpeelliset käsityöihmisen välttämättömyydet. Niin me jokainen voidaan nähdä täysin turhaksi sen mikä toiselle on luova henkireikä ettei pää vallan sekoaisi.
Toivon, että saat ja saatte muuttonne sutjakasti sujumaan ilman sähläyksiä ja mielipahaa.
Siunausta päiviisi:)

Marika kirjoitti...

Olen ollut meidän Maltan reissun jälkeen kovin laiska perehtymään tuttujen blogeihin, nyt vasta olen alkanut enemmän lueskella mitä kenellekin kuuluu :)

Olen ollut tietoinen tuosta että olette muuttamassa, mutta nyt vasta tuli mieleeni, että MIKSI te itseasiassa olette muuttamassa?

Rita kirjoitti...

Tuo kukka on kertakaikkisen ihana! Me kasvatamme nyt ensimmäistä kertaa elämässämme kurpitsaa ja täytyy sanoa että sen kasvu on täynnä yllätyksiä. Emme tajunneet että se lähti levittämään lonkeroaan siltä kummulta jonka sille valmistimme. Kukka on vielä tulematta mutta nyt näyttää siltä että hedelmää alkaa tulla. Jännityksellä odottelemme. Ja kaikki YHDESTÄ siemenestä. Ihmehän se on. Ensi kesänä ehkä kokeilemme kesäkurpitsaa.

Muutoissa olen aina huomannut että vaikka tavaranpaljous ahdistaa ennen muuttoa, muuton jälkeen uudessa kodissa on suurenmoisen hauskaa ottaa tavaroita esiin, katsella niitä uusilla silmillä ja keksiä kaikelle paikka. Toivottavasti sinulle käy samoin :)

Rita kirjoitti...

Blogipalkinto sinulle tämänaamuisessa
postauksessani,

http://ritamentor.blogspot.com/

(mutta sitä ei missään nimessä ole pakko jakaa eteenpäin, linkittämisessä on hirveä homma ainakin minun mielestäni :)))

Arjaanneli kirjoitti...

Muuto on rankkaa puuhaa, mutta se on myös uudistumisen hetki.
Itse juuri pähkäilen muuttaako vaiko ei?
Tarvarasta osaan onneksi luopua, enkä haikaile uutta tilalle.
Pakkaamista helpottaa, kun ei jää jokaisen kipon, paperin, valokuvan tai liian pienen koltun ääreen muistelemaan...
Minä tääl puhaltelen kannustusta teidänperälle, ja ehdottaisin kokeilemaan muutto-nautintoa luopumistuskan sijaan....
Eihän tuo ota jos ei annakkaan?

Kurpitsankukat on muuten hyviä friteerattuina!

Arjaanneli kirjoitti...

Tarvara?
Tsori, mitään en kyl oo ottannu...

Äijä kirjoitti...

Joskus menneinä kesinä on nautittu täytetyistä kesäkurpitsoista oikein voimallisesti. Täytteeksi sopii melkein mikä vain: liha, kala, ja sopivat mausteet.

Herkullista.