torstai 29. huhtikuuta 2010

Puskasta ammuttuna

Fiksumpi ihminen olisi jo tähän ikään mennessä oppinut, ettei ihmisiltä kannata odottaa rehellisyyttä, sääntöjen noudattamista, kohteliaisuutta tai edes halua mihinkään edellä mainittuun.

Huolellisesti karttamastani positiivisesta ajattelusta olen kuitenkin vahingossa (=kotikasvatuksen ansiosta) omaksunut sen ajatuksen, että ihmisiä kannattaa aina kohdella arvostavasti ja siten kuin uskoisi heidän pyrkivän hyvään. Pääsääntöisesti se onkin tuottanut toivottua tulosta: kasvokkain ja ystävällisesti kohdeltuina useimmat ihmiset pistävät parastaan ja hyvin harvoin olen joutunut kohtaamistilanteissa kaltoin kohdelluksi.

Tämä sähköinen viestintä eri sovelluksineen tarjoaa kuitenkin ketkuille ja ilkimyksille ennen näkemättömät mahdollisuudet ampua puskasta ja huijata. Semmoisesta on Krätyakkakin viime päivinä saanut muun muassa Huuto.netissä osansa. Onneksi kukaan ei kärsinyt suurempaa vahinkoa. Kokemus oli silti epämiellyttävä.

Toinen seikka, johon paikkakunnan vaihdon myötä on ollut ikävää pitkästä aikaa törmätä, on se, että ennestään tuntemattomia ihmisiä kohtaan on paljon helpompaa olla tyly ja epäoikeudenmukainen kuin niille, joiden kanssa on vähintään yhteisiä tuttuja, sukulaisia tai naapureita.

Ihmiset kokevat helpoimmin empatiaa kaltaisiaan kohtaan. Se on moneen kertaan sosiaalipsykologisissa tutkimuksissa todettu. Ehkä siksi onkin hyvä olla tämmöinen omituinen otus, joka ei helposti kaltaisiaan mistään löydä. Näin on ehkä helpompaa kokea sitä empatiaakin vähän laajempia piirejä kohtaan, kun ei ole mitään pientä meikäläisten joukkoa, jonka ulkopuolelle jääviä voi kohdella miten sattuu..

1 kommentti:

isopeikko kirjoitti...

Itseäänkin toivoo kohdeltavan, luulee peikko.