Pakkohan tämä on dokumentoida. Nämä hetkelliset hyväntuulenpuuskat ovat nykyään niin harvinaisia. Tyytyväinen olo alkoi jo eilen ja sai tarttumaan pieneen puuhasteluun. Isot hommat saivat jäädä edelleen odottamaan. Huitaisin hetkeksi syrjään huonon omantunnon ja ainaisen riittämättömyydentunteen. Pakkasin ensin niitä yrttien ja kukkien siemeniä ja sen jälkeen ryhdyin värkkäämään joulukortteja!
Tuon musiikkipostauksen perään kertyneet kommentit levensivät hymyäni entisestään. On aika mukavaa hoksata, että samaan suuntaan tässä ollaan menossa (nuoruudesta vanhuuteen) ja samoja aikoja eläneillä on paljon samantapaisia muistoja. On kotoisaa kohdata sellaisia ihmisiä, joille itselle tärkeät asiat ovat tuttuja, eikä kaikkea tarvitse selittää alusta alkaen.
Mies tulee kotiin vasta ensi yönä. Äänestä puhelimessa kuulin, että viikko on ollut työntäyteinen ja raskas. Ehkä saan tänään edes vähän siivottua ja pötyä pöytään, jotta kotiin on mukavampi tulla.
Joskus , kun kaikki on joka rintamalla rempallaan, eikä resursseja asioiden korjaamiseen kertakaikkiaan löydy, on hyvä ja helpottavaa keskittyä pieniin yksityiskohtiin ja unohtaa suuret linjat. Hedelmätön murehtiminen kun harvoin mitään edistää. Harmituksella on paikkansa silloin, kun se herättelee tekoihin ja antaa motivaatiota muutokseen. Muutoin on ihan hyvä antaa sellaisten asioiden olla, joille ei nyt juuri mitään mahda. Tänään kokeilen sitä.
Tuon musiikkipostauksen perään kertyneet kommentit levensivät hymyäni entisestään. On aika mukavaa hoksata, että samaan suuntaan tässä ollaan menossa (nuoruudesta vanhuuteen) ja samoja aikoja eläneillä on paljon samantapaisia muistoja. On kotoisaa kohdata sellaisia ihmisiä, joille itselle tärkeät asiat ovat tuttuja, eikä kaikkea tarvitse selittää alusta alkaen.
Mies tulee kotiin vasta ensi yönä. Äänestä puhelimessa kuulin, että viikko on ollut työntäyteinen ja raskas. Ehkä saan tänään edes vähän siivottua ja pötyä pöytään, jotta kotiin on mukavampi tulla.
Joskus , kun kaikki on joka rintamalla rempallaan, eikä resursseja asioiden korjaamiseen kertakaikkiaan löydy, on hyvä ja helpottavaa keskittyä pieniin yksityiskohtiin ja unohtaa suuret linjat. Hedelmätön murehtiminen kun harvoin mitään edistää. Harmituksella on paikkansa silloin, kun se herättelee tekoihin ja antaa motivaatiota muutokseen. Muutoin on ihan hyvä antaa sellaisten asioiden olla, joille ei nyt juuri mitään mahda. Tänään kokeilen sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti