Tämän jutun kirjoittajaa kävisin mielelläni tirvaisemassa turpaan. Voisin kyllä ihan myötäilevänä kädenojennuksena juosta ensin sen 25:n minuutin lenkin, mutta luulen, että sen jälkeenkin riittäisi puhtia ja motivaatiota kunnon turpakeikkaan.
On nimittäin todella loukkaavaa, vähättelevää ja suorastaan törkeätä väittää, että "masennus poistuu puolessa tunnissa", kun vain lähdet harrastamaan liikuntaa. Vihantunteitakin sen pitäisi vähentää ja ilman muuta sitä kansakuntamme tulevaisuuden suurinta uhkaa, eli lihavuutta.
Krätyakka kävi juuri äsken kanttaamassa yhden kukkapenkin. Aikaa puuhaan kului suunnilleen se puolituntinen. Sen jälkeen piti oksentaa verta ja nyt on taas kivut eri puolilla kroppaa niin helvetilliset, että pitäisi varmaan lähteä lenkille purkaakseen nämä aggressiot ja turhanaikainen masentuneisuus siitä, että kaikki liikkuminen uuvuttaa ja tekee niin tolkuttoman kipeää. Joo.
Krätyakka kävi juuri äsken kanttaamassa yhden kukkapenkin. Aikaa puuhaan kului suunnilleen se puolituntinen. Sen jälkeen piti oksentaa verta ja nyt on taas kivut eri puolilla kroppaa niin helvetilliset, että pitäisi varmaan lähteä lenkille purkaakseen nämä aggressiot ja turhanaikainen masentuneisuus siitä, että kaikki liikkuminen uuvuttaa ja tekee niin tolkuttoman kipeää. Joo.
7 kommenttia:
Hahhah. Nauraisi, jos jaksaisi.
Jonkinlainen liikunta ja ylipäänsä ulos meneminen aiheutti minulle viime vuonna sellaiset ahdistuskohtaukset ja hyperventilaatiot, että olo huononi. Palasin sänkyyn ja oli parempi olo.
Suoraan sanoen vituttaa tuollaiset jutut. Ihminen, joka toipuu masennuksesta puolen tunnin liikunnan avulla, ei ole oikeasti masentunut. Hän saattaa tuntea alakuloa, mutta se ei todellakaan ole masennusta.
PAH, niin kuin Hedda sanoisi.
Hmm, saiko täällä kiroilla?
Lunta tupaan vaan ja jäitä porstuaan , Hedda, eikun Susu. Voimasanat on ihan paikallaan silloin, kun niitä tarvitaan :)
Prle, en edes viitsi lukea juttua... Tiedän tuosta jo ajatuksen ja se pelkkä ajatuskin kammoksuttaa! Miten jotkut EIVÄT voi tajuta sitä, että ihminen ei pystykykenevoimaan lenkille tms. Pirulauta, nih kerta!
Oiskohan tässä kyse siitä muodikkaasta "masennuksesta"...
Vaikean psykoottisen masennuksen läpikäyneenä ja siitä edelleen toipuvana voin myös sanoa että "pah"!
Joo, ei vakavasti masentunutta saa lenkille. Ja jos vaikka saisikin jollakin ihmetempulla, niin ei hän kyllä lenkkeilystä nauttisi tippaakaan. Lievästi masentunutta ulkoilu voisi helpottaakin. Samoin epätyypillistä masennusta sairastava saattaisi hetkeksi ilahtua lenkkeilystä, mutta kuka kantaisi hänet takaisin kotiin, kun hän uuvahtaisi viimeistään kotimatkalla...?
P.S. Se samainen kirjoittaja suositteli samaisella palstalla myös suklaata masennukseen. Suklaantykkääjät varmaan tykkäävät siitä uutisesta.
Mutta olipa sinulla taas osuva otsikko!
Heinänteko ei tosiaankaan muinoin ollut helppoa, vaikkakin helpompaa kuin masennuksesta toipuminen.
Lähetä kommentti