tiistai 5. lokakuuta 2010

Subjektiivista ja matalamielistä marinaa

Nyt seuraa höyrynpäästö, eli palstan täydeltä henkilökohtaista, lillukanvarsissa möyrivää marinaa. Negatiivisuustartuntaa pelkäävien on siis turvallisinta jättää tämä väliin. Kaikki on nyt persiillään. IHAN KAIKKI. Tässä päällimmäiset:


*Kissa kusi matolle ->Koko kämppä haisee. Koira tyhjensi vessan roskiksen eteiseen. Niinkuin ei tässä nyt muutakin puuhaa olisi..

*Sydänlääkkeet on lopussa-> lepopulssi on 120. Verenpainetta en uskalla edes mitata. Edellisellä kotipaikkakunnalla ennen kello yhtätoista terveyskeskukseen toimitetut reseptit uusittiin samana päivänä ja toimitettiin suoraan apteekkiin. Täällä ne uusitaan, kun lääkäri sattuu ehtimään. "Vähintään viikko" pitäisi kuulemma odotteluun varata ja tietenkin lappunen pitää itse noutaa terveyskeskuksesta ja hankkiutua sen kanssa apteekkiin noutamaan ne mömmöt. Piankos se lähes liikuntakyvyttömältä pitkäaikaissairaalta onnistuu. Tai sitten ei..

*Asetoni on hukassa (mikäpä tässä sekasotkussa ei olisi hukassa). Kun viimein, syysvilun kannustamana, sain patistettua ensin miehen tiivistenauhan hankintaan ja sitten itseni varsinaiseen tiivistyspuuhaan, havaitsin, ettei kiinnitysalustan puhdistukseen tarvittavaa ainetta löydy mistään.

* Ammattikoululaiset ovat siirtyneet tupakalle meidän portin pieleen. Joka aamu on postilaatikon vierusta täynnä tupakantumppeja, tyhjiä askeja, karkkipapereita ja muuta sontaa.

* Mua vituttaa, joka paikkaa särkee ja mun paprikoissa on kirvoja.

6 kommenttia:

wind-up toy kirjoitti...

Anteeksi, mutta täytyy myöntää, että hymähdin viimeiselle lauseelle. :) Paprikakirvat oli piste iin päälle.

Nuo muut jutut on kyllä toinen toistaan kauheampia. Varsinkin sydänlääkkeiden viivästyminen, kehtaavatkin laittaa sairaat itse juoksemaan papereiden ja lääkkeiden perässä. Syvät myötätunnon tuulahdukset täältä sinne, kun en mitään rakentavaakaan osaa sanoa.

Millan kirjoitti...

Ihan oikeassa kohdassa nauroit, Wind-up-toy. Kyllähän minä itsekin hoksaan, että aika lailla kirvan kokoluokkaa nämä marinan aiheeni ovat isoihin verrattuna. Korpeaa silti ja kummasti helpottaa, kun vähän krätisee ;-)

vilukissi kirjoitti...

Pyydä lähettämään resepti suoraan apteekkiin, eikös se jo kulje sähköisesti tai vaikkei kulkisikaan!! Jutussasi oli hyvä loppu...todistit sen, että höyhenkin voi katkaista kamelin selän!

isopeikko kirjoitti...

Peikko ihan näkee miten poljet jalkaa ja savu nousee korvista :) Ympärillä on kaikki elukat ihmettelemässä mikä sille nyt tuli :)

(Hassu juttu: ovi tänne oli lukossa, peikon piti pujahtaa avaimenreiästä. Se oli mukava seikkailu sekin.)

Millan kirjoitti...

Täällä ei, Vilukissi, pyyntöihin terveyskeskuksen luukulla kovin myötämielisesti suhtauduta. Sanoisinpa, että päinvastoin ...;-)

Avaimenreiästä luikahtamiseen taidettiin tarvita jo jokunen hippunen peikkotaikaa. Saiskohan sitäkin jostain apteekista, Isopeikko :)

Celia kirjoitti...

Kirvat olivat varmaankin se korsi, joka katkaisi kamelin selän. ;)

Soita ammattikoulun rehtorille ja käske paimentamaan lampaansa omalle laitumelleen.

Sano vielä, että se teidän portintolppanne on yksityisaluettanne ettekä kaipaa sinne ylimääräisiä tupakantumppeja ja räkäklimppejä. On muuten käsittämätöntä, miten paljon sopii räkää kasvuiässä olevaan ammattikoululaiseen. Itse joudun päivittäin työmatkallani hyppelemään jalkakäytävää, jossa tätä ruumiineritettä on runsain määrin.