Aamu käynnistyi kummastuksella. Koiranpörriäinen narun päässä astuin ulkoportaille ja huomasin heti, ettei kaikki ole nyt niin kuin pitäisi. Koirakin hoksasi. Se katseli hetken ympärilleen, höristeli korviaan ja laskeutui sitten varovasti portaita alas puutarhaan aamupissalle.
Mistään ei kuulunut kiroilua, ei naurunröhötystä, eikä kurkun kröhäytyksiä ennen mojovaa räkäisyä. Ammattikoululaisten tupakkapaikka tien toiselta puolelta oli poissa.
Krätyakka on ollut taas itseensä käpertyneenä, uutispimennossa, eikä ole kuullut, että tupakkapaikat kouluissa kieltävä laki on astunut tänään voimaan. Minne lie kansakunnan toivot tuosta nyt syöpäkääryleineen hakeutuneet. Ainakin muut koululaiset saavat nyt kulkea rauhassa ohi, ilman hävyttömiä huutoja ja kiusantekoa. Sitä en sentään usko, että se syöpäkääryleiden sauhuttelu tuolla konstilla koululaisten keskuudesta poistuisi.
Vaikken millään muotoa kannata itsensä myrkyttämistä, olen silti hieman ymmälläni ja järkyttynyt nykyhallituksen yksioikoisesta tavasta ratkoa ongelmia. Puolueet, jotka henkeen ja vereen puolustavat yritysten ja osakkeenomistajien vapauksia tuntuvat olevan kovin hanakoita rajoittamaan ykilönvapauksia.
Kaikki halutaan valjastaa talouden palvelukseen. Kaikki arvioidaan tuottoina ja kustannuksina.
Niin monesti kuin olenkin tunkenut entisessä elämässäni käsiä syvemmälle taskuun, etten opettajana olisi käynyt oppilaan tukkaan kiinni, minua silti ahdistaa ja kuvottaa tällaiset uutiset.
Peli kovenee kaikilla areenoilla. Jyvät pyritään erottelemaan akanoista. Jo nyt opinnoista ja työelämästä syrjäytyy aivan liian paljon nuoria, työkykyisiä ihmisiä. Kuinka käy silloin, jos "paremman väestön" taloudellisten etujen ja turvallisuuden nimissä syrjäytetään tieten tahtoen entistä enemmän epäkelpoa ainesta eri koulutusaloilta.
Toki kannatan valvontaa, seurantaa ja seulontaa. Aina hakijat eivät itsekään tajua millaiselle alalle heillä on edellytyksiä. Pelkkä erinomainen koulutodistus ei esimerkiksi takaa hyvää opettajaa tai lääkäriä.
Pelottavaa on silti se, jos tuen ja hoitoonohjaamisen sijaan valitaan yhä useammin ulospotkiminen ja hylkääminen. Liian monta muutakin samansuuntaista uutista on viime päivinä silmiin sattunut..Kuten esimerkiksi se, ettei työuupumus käy enää sairausloman perusteeksi.. Voi auta armias... mutta se lienee jo toisen postauksen aihe.
Mistään ei kuulunut kiroilua, ei naurunröhötystä, eikä kurkun kröhäytyksiä ennen mojovaa räkäisyä. Ammattikoululaisten tupakkapaikka tien toiselta puolelta oli poissa.
Krätyakka on ollut taas itseensä käpertyneenä, uutispimennossa, eikä ole kuullut, että tupakkapaikat kouluissa kieltävä laki on astunut tänään voimaan. Minne lie kansakunnan toivot tuosta nyt syöpäkääryleineen hakeutuneet. Ainakin muut koululaiset saavat nyt kulkea rauhassa ohi, ilman hävyttömiä huutoja ja kiusantekoa. Sitä en sentään usko, että se syöpäkääryleiden sauhuttelu tuolla konstilla koululaisten keskuudesta poistuisi.
Vaikken millään muotoa kannata itsensä myrkyttämistä, olen silti hieman ymmälläni ja järkyttynyt nykyhallituksen yksioikoisesta tavasta ratkoa ongelmia. Puolueet, jotka henkeen ja vereen puolustavat yritysten ja osakkeenomistajien vapauksia tuntuvat olevan kovin hanakoita rajoittamaan ykilönvapauksia.
Kaikki halutaan valjastaa talouden palvelukseen. Kaikki arvioidaan tuottoina ja kustannuksina.
Niin monesti kuin olenkin tunkenut entisessä elämässäni käsiä syvemmälle taskuun, etten opettajana olisi käynyt oppilaan tukkaan kiinni, minua silti ahdistaa ja kuvottaa tällaiset uutiset.
Peli kovenee kaikilla areenoilla. Jyvät pyritään erottelemaan akanoista. Jo nyt opinnoista ja työelämästä syrjäytyy aivan liian paljon nuoria, työkykyisiä ihmisiä. Kuinka käy silloin, jos "paremman väestön" taloudellisten etujen ja turvallisuuden nimissä syrjäytetään tieten tahtoen entistä enemmän epäkelpoa ainesta eri koulutusaloilta.
Toki kannatan valvontaa, seurantaa ja seulontaa. Aina hakijat eivät itsekään tajua millaiselle alalle heillä on edellytyksiä. Pelkkä erinomainen koulutodistus ei esimerkiksi takaa hyvää opettajaa tai lääkäriä.
Pelottavaa on silti se, jos tuen ja hoitoonohjaamisen sijaan valitaan yhä useammin ulospotkiminen ja hylkääminen. Liian monta muutakin samansuuntaista uutista on viime päivinä silmiin sattunut..Kuten esimerkiksi se, ettei työuupumus käy enää sairausloman perusteeksi.. Voi auta armias... mutta se lienee jo toisen postauksen aihe.
3 kommenttia:
No jo olikin uutinen. Liekö meillä oppositiota olemassakaan, kun tuollaisia tuosta vain säädetään. Vai liekö kyseessä jokin hallituksen ja median konspiraatio, että uutisoidaan jotain herkkusensaatioita, että saadaan rauhassa säätää tuollaisia lakeja.
Hullua touhua alkaa olla.
Hmm, kieltämättä uutisointi oli melkoisen raflaavaa. Tekisikin mieli tutustua alkuperäiseen aloitetekstiin ennen kuin ryhtyisin teilaamaan sen yhden voimakkaasti värittyneen uutisen vuoksi.
Nyt oppilaitoksista valmistuu ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä toimia ammatissa, johon ovat kouluttautuneet. Minä ainakin olisin enemmän kuin katkera, mikäli huomaisin vasta valmistuttuani, että tulipa kouluttauduttua väärään ammattiin.
Tällä aloitteella kai on tarkoitus tuoda entistä selkeämmin esille opiskelua ja työntekoa rajoittavat seikat, jotta opiskelijaksi haluavat saisivat paremman syyn hakeutua avun piiriin tai eri alalle. Se kai on itsestään selvää, ettei huumeiden käyttäjä ei sovellu rekan (bussin) rattiin eikä pedofiili lasten kanssa työskentelemään.
Kyllä meikäläistäkin ihmetyttää, että Iltapäivälehdistökö nykyään kansaa sytyttävimmät politiikkaa koskevat jutut julkaisee, Äijä. Ihmisiä ei ilmeisesti hirveästi kiinnosta asiakysymykset.Rikoksia, väkivaltaa ja seksiä olla pitää..
En minä tuota itse lakia kovin pahana pidäkään, Celia. Ovathan koulut olleet keinottomia esimerkiksi työrauhan ylläpitämisessä jo pitkään.
Olen huolissani lähinnä arvojen kovenemisesta, joka näkyy siinä, että samaan aikaan, kun sosiaalipalveluita, terveydenhuollon määrärahoja ja tulonsiirtoja huono-osaisimmille leikataan ja maahanmuuttoa pyritään rajoittamaan, tehdään tihenevää tahtia lakialoitteita, jotka kohtelevat yhä kovakouraisemmin huontapaisia ja huono-osaisia.
Suomalaiset päättäjät eivät minusta tajua, millainen riski yhteiskuntarauhalle tämä heikoimpien ja ihannekansalaisuudesta poikkeavien syrjäyttäminen on.
Lähetä kommentti