Pian puoli vuotta olen pitänyt paastoa päivänpolitiikasta, enkä näe mitään syytä palata niiden uutisten äärelle. Maailma ei siitä mihinkään suuntaan muutu, vaikka murehtisin hiukseni harmaiksi tai kiristelisin leukaperäni kipeiksi nykyhallituksen ja EU:n toimia.
Täysin ei tässä maassa silti yhteiskunnallisilta keskusteluilta välty, vaikka kuinka yrittäisi elää ämpäri päässä. Viime päivinä minun pääpöntössäni on poukkoillut näihin kahteen uutiseen liittyvät kysymykset.
Savon Sanomissa taitaa olla fiksua väkeä töissä. (Se on paljon sanottu pohjalaiselta). Ainakin löydän sieltä usein hyvin toimitettuja juttuja, joiden ajatukset voin itsekin allekirjoittaa. Muutama päivä sitten siellä kirjoitettiin siitä, miten hallituksen on turha jauhaa tätä työurien pidentämisasiaa aina siihen sävyyn kuin valtiovallan edustajat kuvittelisivat kaikkien kansalaisten parhaansa mukaan karttelevan työtä ja pyrkivän loisimaan aina kun se on mahdollista.
Yllättävän monet ihmiset pitävät työstään ja vielä useammat olisivat valmiita sinnittelemään huonokuntoisinakin töissä aiempaa pidempään, jos työelämässä vaan tapahtuisi tiettyjä muutoksia. Ihmiset kaipaavat arvostusta, mielekkäitä tehtäviä ja kohtuullisia työoloja ainaisen kiireen, epävarmuuden ja heittopussina pyörimisen sijaan.
Pysäyttävä oli myös saman lehden uutinen, jonka mukaan joka seitsemäs suomalainen alittaa jo virallisen köyhyysrajan. Hälyttävintä jutun mukaan on se, että viime vuosikymmeninä tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt myös nousukauden aikana...mutta niinhän se tietysti oikeistolaisen logiikan mukaan pitää mennäkin. Toiset ovat aina tasa-arvoisempia kuin toiset. Jotkut vaan ovat niin ahkeria, älykkäitä ja muulla tavoin lahjakkaita, että heille ihan oikeutetusti kuuluu kunnon palkka omasta ylivertaisuudestaan.
Se, että joillakin on jo syntyessään paremmat lähtökohdat ja että onni tykkää potkia mieluummin trimmattuja kultapossukerholaisten takamuksia kuin roskaruualla lihotettuja köyhälistöpeppuja sattuu vaan olemaan luonnonlaki. Se jolla on, sille annetaan. Jokainen on oman onnensa seppä. Niinhän se menee, vai kuinka?
Täysin ei tässä maassa silti yhteiskunnallisilta keskusteluilta välty, vaikka kuinka yrittäisi elää ämpäri päässä. Viime päivinä minun pääpöntössäni on poukkoillut näihin kahteen uutiseen liittyvät kysymykset.
Savon Sanomissa taitaa olla fiksua väkeä töissä. (Se on paljon sanottu pohjalaiselta). Ainakin löydän sieltä usein hyvin toimitettuja juttuja, joiden ajatukset voin itsekin allekirjoittaa. Muutama päivä sitten siellä kirjoitettiin siitä, miten hallituksen on turha jauhaa tätä työurien pidentämisasiaa aina siihen sävyyn kuin valtiovallan edustajat kuvittelisivat kaikkien kansalaisten parhaansa mukaan karttelevan työtä ja pyrkivän loisimaan aina kun se on mahdollista.
Yllättävän monet ihmiset pitävät työstään ja vielä useammat olisivat valmiita sinnittelemään huonokuntoisinakin töissä aiempaa pidempään, jos työelämässä vaan tapahtuisi tiettyjä muutoksia. Ihmiset kaipaavat arvostusta, mielekkäitä tehtäviä ja kohtuullisia työoloja ainaisen kiireen, epävarmuuden ja heittopussina pyörimisen sijaan.
Pysäyttävä oli myös saman lehden uutinen, jonka mukaan joka seitsemäs suomalainen alittaa jo virallisen köyhyysrajan. Hälyttävintä jutun mukaan on se, että viime vuosikymmeninä tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt myös nousukauden aikana...mutta niinhän se tietysti oikeistolaisen logiikan mukaan pitää mennäkin. Toiset ovat aina tasa-arvoisempia kuin toiset. Jotkut vaan ovat niin ahkeria, älykkäitä ja muulla tavoin lahjakkaita, että heille ihan oikeutetusti kuuluu kunnon palkka omasta ylivertaisuudestaan.
Se, että joillakin on jo syntyessään paremmat lähtökohdat ja että onni tykkää potkia mieluummin trimmattuja kultapossukerholaisten takamuksia kuin roskaruualla lihotettuja köyhälistöpeppuja sattuu vaan olemaan luonnonlaki. Se jolla on, sille annetaan. Jokainen on oman onnensa seppä. Niinhän se menee, vai kuinka?
4 kommenttia:
Krätyakkaseni, ihanaa kun postailet taas tänne! Pitää varmaan laittaa sut oman blogin seurattaviin taas jotta muistan täällä käydä. Kun taaskin oli NIIN mehukas aihe!!!
En malta odottaa että pääsen ruotimaan niitä Vääryyskirjoja blogissani, sillä niissä kirjoitetaan juurikin näistä asioista, etenkin siitä, miten ennen vanhaan työtä pidettiin oikeutena, nykyään velvollisuutena ja asennemuutos on se, että luullaan ihmisten huvikseen loisivan tuilla ja karttelevan työtä. Hyvänä aikana työttömiä ei syyllistetä mutta huonoina aikoina kyllä. Aika epäloogista minusta...
Ja kyllä pistää vihaksi tämä köyhyyden lisääntyminen! Mistä ihmeestä tehtiin se brittitutkimus että Suomi on maailman vaurain valtio? Jos se on totta, täällä EI voi olla 700 000 köyhää!
Mää palaan tähän vielä blogissani... =)
Minua suoraan sanottuna sylettää tämä tilanne. Mutta sama oli silloin edellisenkin laaman aikana, ahdisti, kun joillain meni äärihuonosti ja joillain ei sitten ollut hätäpäivää.
Enhän minä omasta puolestani nytkään kätise, menee ihan hyvin, mutta saaplari kun sitten niillä, joilla tippuu pohja, niin tuntuvat kaatuvan seinätkin.
Ilmoittauduin muuten siihen nuorisotörmäilyjutskavapaaehtoiskoulutukseen vihdoin. Ehkä joskus ensi syksynä (tällä vauhdilla) tapaan ihan oikeita nuoria.
Aivan, ei enää A- ja B-luokan kansalaisia, vaan A-, B- ja C-luokkaa sekä täysin luokattomia. Siirtymisvaihe intialaiseen kastijaotteluun eli kohta työttömät / köyhät / eläkeläiset jne. "tuottamattomat yksilöt" ovat kastittomia epäpuhtaita epähenkilöitä, jotka epätoivoisesti etsivät epätavallisia tulonlähteitä (vrt. lannankerääjät). Grauh.
Kyllä se vaan niin on, että se jolla jo on paljon, sille annetaan vielä enemmän. Mutta Isoisä jo aikanaan sanoi, että kirstussa ei ole taskuja eikä kukaan ole täällä vielä henkiin jäänyt - nih kerta!
Ja määhän tulen sitten lukemaan, Ofelia :)
Hyvä sinä, Kummitus. Kun ei maailmaa tosiaan voi kokonaan muuttaa, vaikka kuinka tahtoisi, helpottaa edes vähän, kun tekee sen, mitä voi. Mä luulen, että sulla on niille mukeloille paljon annettavaa ja ehkä saat vahingossa itsekin jotain :)
Tuo kirstujuttu antaakin mukavasti perspektiiviä näihin juttuihin P. Olka. Muuten ottaisi pannuun vieläkin enemmän. On siis se tasa-arvo edes jossain asiassa.. ;-)
Lähetä kommentti