Vali vali vali..

Joo, mä tiedän, että pitäis olla kiitollinen siitä, että jaksoin viikonloppuna siellä kurssilla. Olihan se selvää jo etukäteen, että huvilla on hintansa. Nyt sitä laskua maksetaan. Ruoka pyrkii ulos molemmista päistä. Isommat nivelet tuntuvat siltä kuin hillerilauma kiskoisi jänteitä irti ja yön aikana joku on selvästi käynyt pieksemässä mut pesäpallomailalla. Sjögrenin syndrooma ja fibromyalgia on perseestä.

Mies pakkasi peräkärryllisen tavaraa ja lähti taas viikoksi töihin. Sääliksi käy sitäkin reppanaa. Hirveästi töitä, eikä vieläkään tietoa siitä, koska päästään oman katon alle. Mukavienkin ihmisten nurkissa nukkuminen viikkokausia yhteen menoon käy rasitukseksi kaikilla osapuolille.

Onneksi vielä ei sentään ole pakkasta ja tiet jäässä. Taas pitäisi selvitä koirien kanssa loppuviikkoon. Hieman hankalaa se nyt on , kun käveleminen sattuu ihan tolkuttomasti. Pahoin pelkään, että toisessa lonkassa on nivelpussin tulehdus tulollaan.

Monessa blogissa ja keskustelupalstoilla on tänään päivitelty Kaari Utrion mielipidettä, jonka mukaan yli seitsenkymppisille olisi aiheellista ryhtyä jakamaan itsemurhapillereitä. Se olisi kuulemma yhteiskunnan kannalta edullinen tapa päästä eroon kasvavasta vanhusväestöstä ja ainakin inhimillisempi konsti hoitaa ongelma, kuin huonokuntoisten potilaiden makuuttaminen märissä vaipoissa sairaalan vuodeosastoilla.

Ihan ensimmäisenä en lähde Utrion ehdotusta kansanäänestyksessä kannattamaan, mutta jos semmoinen mahdollisuus joskus tarjotaan, saatan hyvinkin tukkia jonoon, syntymävuoden osalta hieman korjaillut henkkarit taskussa, pilleriä pyytelemään. Tänään olis just semmoinen päivä.