Elegialla oli postauksessaan tämänhetkinen suosikkikuvansa ja hän haastoi lukijoitaankin esittelemään omansa. Minä en kuvauksesta ymmärrä hönkäsen pöläystä. Tämäkin otos meidän Piiskusta ja erään ystävämme käsivarresta on mieheni nappaama. Tietääkseni kuvaa ei ole mitenkään muuten käsitelty, paitsi, että rajasin siitä vähän sohvaa oikealta pois.Nyt loppuu koneesta akku ja virtajohto on poikki. Uutta pitää odotella kuulemma ensi keskiviikkoon, joten huomenna saattaa olla blogissa hiljaisempaa. Keväistä viikonloppua kaikille.
6 kommenttia:
Huomenta! Söikö perheenjäsen virtajohdon? En nyt tarkoita miestä. On niin sateista ja harmaata ja olo itselläkin sen mukainen. Jotenkin kurjeistumisenkärjistymistä meneillään. No, täältä ei ole taas kuin vain yksi suunta. Uskoakseni ylöspäin.
Kerrankin ovat karvaisemmat perheenjäsenet viattomia. Itse olen sen poikki vänkkyröinyt. Kisuparka vaan taisi saada pienen sähköiskun.
Ei ole kivaa tämä elämä aina. "Vetää hännänjuurta mustaksi", sanoi edesmennyt mummani. Minäkin pakkailen tässä tippa linssissä kauan sitten hankkimiani lankoja muovisäkkeihin. Annan ne viimeinkin pois,kun ei minusta ole enää neulomaan..
Tykkään tämän kuvan kontrastista. Herttainen kisuli ja sitten tatuoitu käsi paijausasennossa. Valokeilamainen valaistus tuo omanlaisensa dramatiikan kuvaan. Tykkään tällaisesta vahvasta otteesta. :)
Yleensä en innostu kissakuvista mutta tämä. Tuota kauniinpaa kuvaa ei helpolla saa. Kaikki on kohdallaan. Niin rajaus kuin valo ja sen mukana tunnelma.
Kissuutta piisaa :) Ja rapsutuksen väkevyyttä.
Olipa kiva saada kommentteja kuvasta. Kiitos. Välitin ne tietenkin kuvan ottajalle :-)
Lähetä kommentti