Näin siinä sitten taas kävi... Joka vuosihan se tuppaa Suomeen tulemaan - talvi nimittäin.
Otuksiakin uusi lumi kummastuttaa. Tosin koirille tämä on vasta kolmas. Kissat ovat vähän vanhempia..
Itse tunnen itseni vähintään satavuotiaaksi ja lumen paino tuntuu kasautuvan kipeille hartioilleni. Vielä vanhempi on silti tämä nykyinen talomme, 140 vuotta ja vähän päälle. Hiukan latvasta laho, kuten asukkaansakin, mutta ei vielä kaadu, eikä kenota - ainakaan pahasti...ainakaan vielä tänään.
10 kommenttia:
Voi helkkari, miten talvisen näköistä.
Äh, ei jaksa talvea.
No, poistun muualle krätisemään...
Ihanan haikea tunne kuvia katsellessa.
Kaunista.
terve, krätisijä. krätinäsi ovat erittäin kirkkaita. kiitos näistä.
t.
kollega
Ai että...noin paljon lunta!! Hienoa, toisaalta. Mua jotenkin nyt nyppii talven tulo ja kerrospukeutuminen. Sanoin vävyllekin autonsa kesärenkaista, että mulle on turha tulla sanomaan, että talvi yllätti! Renkaat tuli siten vaihdettua.
http://www.netikka.net/knuutti/Hupijutut/ensilumi.htm
Tulis jo talvi tännekkin päin suomea :) odotan kovasti lunta. Eihän se joulukaan tule ilman lunta ja tunnu joululta jos ei ole lunta. t: Taina ja sasu, pinja :)
Peikko on kuullut, että ihmiset haluavatkin kasvaa satavuotiaiksi... talvella ei kyllä juuri mikään karva, paitsi ehkä harmitus vähän :)
Minä pidän talvesta juuri niin kuin koirasi ja kissasi - sisältä katsoen...
En mäkään (jaksa), SusuPetal..,
Kiva, kun ilmaannuit kommentoimaan, Rosina :)
Kiitos, Anonyymi kollega :)
Mitäs jos tekisit oikein iiiison kaaoshuivin ja yllättäisit pukeutumalla siihen. Ei kerrospukeutumista. Taatusti persoonallista, pehmoista, lämmintä ja näyttävää :D
Just noin, Äijä :D
Juu, koirien mielestä ainakin lumi on kivaa ja joulutonttujen, Taina :)
Juu, se harmitus...Ispeikko :)
Fiksun kissamainen asenne, mm :)
Lähetä kommentti