Tällä viikolla elokuvamaanantain aiheena on neljä peruselementtiä: maa, ilma, tuli ja vesi. Tarkoitus on esitellä jokin elokuva, jossa ainakin yksi näistä elementeistä on keskeisesti esillä.
Välittömästi aiheen lukaistuani mieleeni tuli tämä teos, kirjailija Karen Blixenin elämästä kertova elokuva, joka ei koskaan ole kuulunut suursuosikkeihini. Monien muiden elämänkertaelokuvien tavoin se on mielestäni hieman liian pitkä ja paikoittain väärällä tavalla vähäeleinen. Kaiken kukkuraksi Robert Redford on mielestäni roolissaan melkoinen pökkelö. Meryl Streep tosin vakuuttaa pääroolissa ja nimenomaan ilma ja maa ovat tässä filmissä muissa keskeisissä osissa.
Suurelta kankaalta katsottuna tämä on parhaimmillaan. Niin pääsee myös Afrikan upea luonto paremmin oikeuksiinsa ja Robert Redfordin lentely pienellä koneellaan korkeuksissa säväyttää enemmän kuin tv-ruudusta tihrustettuna.
Minun Afrikkanihan palkittiin 1986 parhaan elokuvan Oscarilla ja useilla muilla palkinnoilla, joten ei kai se huono voi olla, vaikka en vielä kolmannen katsomisen jälkeenkään ole käsittänyt, miksi sitä aikoinaan niin hehkuteltiin.
Välittömästi aiheen lukaistuani mieleeni tuli tämä teos, kirjailija Karen Blixenin elämästä kertova elokuva, joka ei koskaan ole kuulunut suursuosikkeihini. Monien muiden elämänkertaelokuvien tavoin se on mielestäni hieman liian pitkä ja paikoittain väärällä tavalla vähäeleinen. Kaiken kukkuraksi Robert Redford on mielestäni roolissaan melkoinen pökkelö. Meryl Streep tosin vakuuttaa pääroolissa ja nimenomaan ilma ja maa ovat tässä filmissä muissa keskeisissä osissa.
Suurelta kankaalta katsottuna tämä on parhaimmillaan. Niin pääsee myös Afrikan upea luonto paremmin oikeuksiinsa ja Robert Redfordin lentely pienellä koneellaan korkeuksissa säväyttää enemmän kuin tv-ruudusta tihrustettuna.
Minun Afrikkanihan palkittiin 1986 parhaan elokuvan Oscarilla ja useilla muilla palkinnoilla, joten ei kai se huono voi olla, vaikka en vielä kolmannen katsomisen jälkeenkään ole käsittänyt, miksi sitä aikoinaan niin hehkuteltiin.
Vetisistä elokuvista ehkä paras on Andrei Tarkovskin Stalker.
VastaaPoistaSiinä on niin painava sisältö muutenkin, että se on ylipäänsä viimeisen 50 vuoden ajalta maailman parhaita leffoja. Ja koska se on hidas elokuva, niin mieli saa kääntyä sen mukana, paitsi että pää joutuu ponnistelemaan että se pysyy mukana henkilöiden ajattelun tahdissa.
Mutta Tarkovski on kuuluisa pitkistä visuaalisesti upeista panoraama-otoksistaan, joita tässäkin on ihan tarpeeksi.
Pitääpä joskus etsiä se käsiinsä, Ripsa. Vielä ei ole osunut katsottavaksi. Vinkkejä hyvistä elokuvista on aina mukava saada
VastaaPoistaMeryl Streepin ja Afrikan takia tämä kuuluu suosikkeiheni. Ensimmäisellä katsomiskerralla makoilin flunssassa kotona ja pituudesta ei ollut lainkaan haittaa. Maa ja ilma todella tulevat esiin. Meri sisälläni toisi veden ja on samalla tavalla viipyilevä elokuva.
VastaaPoistaViime kesänä ystäväni istutti minut katsomaan Kay Pollakin Så som i Himmelen: olethan nähnyt? Luulen, että se kolahtaa sinuun kuten minuunkin ystäväni kanssa.
Juu, Leena. Näin sen, kun se tuli FST:ltä ja ihastuin tavattomasti. Muutenkin tykkään kovasti ruotsalaisista elokuvista, mutta niiden nimiä on jälkeenpäin vaikeampi muistaa, kun ne esiintyvät vähemmän mediassa kuin nämä amerikkalaiset megaelokuvat :)
VastaaPoistaHeh, Tämä on kyllä aikamoinen yhteensattuma - että "maasta" ajattelin nimenomaan tätä elokuvaa kun mietin omaa haastettani ja miten itse valitsisin joka kategoriasta.
VastaaPoistaItseasiassa "veteen" liittyen löysin vaivattomasti useita elokuvia, mutta "maa" ja "ilma" toivat mieleen vähemmän, "tulesta" taas tuli jälleen enemmän vaihtoehtoja mieleen.
Minusta tämä oli aikoinaan silloin uutuukseltaan mielenkiintoinen filmi kun Afrikka oli sellainen tuntematon manner, Streepin näyttelijäntyö on aina ihailtavaa.