Enpä ole koskaan pitänyt itseäni kovin taikauskoisena. En väistele tikkaiden ali kulkemista, enkä syljeskele olkani yli mustia kissoja nähdessäni (onneksi, sillä muuten meillä olisikin lattiat täynnä räkäklimppejä). En tunnista itsessäni edes pakkoneuroottisuutta (ripaus sellaista ainakin järjestyksenpidon suhteen voisi olla peräti tervetullutta).
Kaksi pakkomiellettä minulla kuitenkin on: ensinnäkin ruokailuvälineet, eli pohojalaisittain sosimet. Ne PITÄÄ olla syödessä samaa paria (siis samaa sarjaa, vaikka lusikkalaatikosta löytyykin sekalainen lajitelma). Olen aivan vakuuttunut, että, jos joskus syön eriparisilla, tai katan sellaiset toiselle, jotain pahaa tapahtuu. En edes tiedä miksi, mutta eilen minä nyt sitten kumminkin söin erimoisilla. Ahdisti, mutta söin ja kissanpoika katsoi syyttävästi vieressä (no, ehkä sen katseeseen oli syynä lohipala, jota en lautaseltani suostunut sille jakamaan) Eipä olisi ollut suuri vaiva etsiä tiskikoneesta samaa paria.
Yöllä sitten toteutui se toinen kammotuksen aiheeni: kello pysähtyi. Tottahan käsitän, että maailmassa pysähtyy kelloja kaiken aikaa, mutta niin tapahtuu pahoja asioitakin, ettäs tiedätte (paniikki pukkaa) Ei vaiskaan.. Joka tapauksessa tähän nimenomaiseen ajannäyttäjään vaihdettiin patteri vasta muutama viikko sitten. Silloinkin se muuten taisi pysähtyä jotakuinkin samaan aikaan yöstä (klo 04.53 makuuhuoneen aikaa. Meillä nimittäin kellotkin vinksottavat joka huoneessa muutaman minuutin haluamaansa suuntaan).
Niin, että jos nyt sitten jotain vallan kauheata lähitulevaisuudessa tapahtuu - varsinkin jos se osuu tuolle nimenomaiselle kellonlyömälle - niin otan täyden vastuun ja tunnustan näin etukäteen: Soli minun syy. Miksi olin niin laiska, etten etsinyt yhteensopivia sosimia!
Kaksi pakkomiellettä minulla kuitenkin on: ensinnäkin ruokailuvälineet, eli pohojalaisittain sosimet. Ne PITÄÄ olla syödessä samaa paria (siis samaa sarjaa, vaikka lusikkalaatikosta löytyykin sekalainen lajitelma). Olen aivan vakuuttunut, että, jos joskus syön eriparisilla, tai katan sellaiset toiselle, jotain pahaa tapahtuu. En edes tiedä miksi, mutta eilen minä nyt sitten kumminkin söin erimoisilla. Ahdisti, mutta söin ja kissanpoika katsoi syyttävästi vieressä (no, ehkä sen katseeseen oli syynä lohipala, jota en lautaseltani suostunut sille jakamaan) Eipä olisi ollut suuri vaiva etsiä tiskikoneesta samaa paria.
Yöllä sitten toteutui se toinen kammotuksen aiheeni: kello pysähtyi. Tottahan käsitän, että maailmassa pysähtyy kelloja kaiken aikaa, mutta niin tapahtuu pahoja asioitakin, ettäs tiedätte (paniikki pukkaa) Ei vaiskaan.. Joka tapauksessa tähän nimenomaiseen ajannäyttäjään vaihdettiin patteri vasta muutama viikko sitten. Silloinkin se muuten taisi pysähtyä jotakuinkin samaan aikaan yöstä (klo 04.53 makuuhuoneen aikaa. Meillä nimittäin kellotkin vinksottavat joka huoneessa muutaman minuutin haluamaansa suuntaan).
Niin, että jos nyt sitten jotain vallan kauheata lähitulevaisuudessa tapahtuu - varsinkin jos se osuu tuolle nimenomaiselle kellonlyömälle - niin otan täyden vastuun ja tunnustan näin etukäteen: Soli minun syy. Miksi olin niin laiska, etten etsinyt yhteensopivia sosimia!
6 kommenttia:
No nyt, se Syntipukin virka on siis täytetty - täytyypä muistaa. Minulla on niin monta asiaa, josta tulen sitten syyttämään, että olisi hyvä varautua *kirjoittaa listaa* ,D (No, eipäs oikeesti!)
Pienet pakkomielteet lienevät aivan terveitä, kunhan eivät mene liiallisuuksiin =D *soittaa kissalle ja kysyy onko kahvinkeitin vielä päällä*
Ikinä kuullukkaan sosimista! Vaikka oon Pohojammaalta kotoosi.
Oliskohan se sitten tätä paikallista sanastoa, Obeesia. En minä siihen itsekään törmännyt, ennenkuin tänne Etelä-Pohjanmaan eteläisimmälle laidalle päädyin.
Ja Vinski vastaa ilman muuta, eikös juu P.Olka :-)
Minulla ei liity aterimien (soossimien siis;) käyttöön pakkomiellettä, mutta niiden on oltava samaa sarjaa minullakin. Minulla tosin on kyseessä silkka mukavuus, minua nimittäin häiritsee suunnattomasti, jos ne (soossimet) tuntuvat kädessä erilaisilta. Eihän niin voi syödä!
Ei niin, Elegia , eikä sillä tietenkään ole mitään tekemistä neuroottisuuden kanssa :-)
Lähetä kommentti